Ympäristö uutisia

Ympäristön tilan heikkeneminen siellä missä ihmisen toiminta sitä muuttaa

Kuntauudistuksesta vielä asiaa

 

 

5940436

Kuva: Suomenmaa, maaseudulle rakentaminen on monin paikoin yhä hankalampaa. Arkistokuva: Maria Seppälä 

Pani mieleni miettimään kuntauudistusasioita uudelleen luettuani   Verkkoapilan kesän julkaisusta, että mitenkähän käy tavallisen kansalaisen asumisen viihtyvyyden suhteen?

Jyväskylässä on jo estetty uuden asunnon rakentaminen lapsiperhekriteereihin nojaten kunnan rakennusjärjestyksessä.

Kuvaan kuuluu, että Jyväskylässä on uusi rakennusjärjestys, joka on saatettu voimaan ilmeisen vaivihkaa, ilman riittävää keskustelua ja yksityiskohtien avaamista. Kun rakennusjärjestyksen ongelmiin herättiin, suurin osa puolueista teki valtuustoaloitteen saadakseen siihen muutoksia.

Aloite kuitenkin tyrmättiin perustelemalla, että muutos olisi suuri työ ja että rakennusjärjestys on ollut voimassa vasta vähän aikaa.

Asialla on kiire, aikaa on saada muutos rakennusjärjestykseen vain muutama päivä. Suurella todennäköisyydellä asiasta tulee hässäkkä.

Ymmärtääköhän kunnat ja kaupungit yhdistymissopimuksissaan ajatella todella, että:

Kuntien yhdistymisessä hyödyt lyövät haitat niin että käynnistyessään yhteistoiminta haitat tulisivat suoraan säästöiksi kuntatalouteen ja toisi vaikuttavuuteen juuri sen tarvitun laadun, asiakasnäkökulman, toteutuvan palvelun, eteenpäin menon,tyytyväisyyden molemmin puolin ja yksilöllisen avun suhteessa toteutuneeseen palveluun.

Ja asumisviihtyvyyteen vaikuttaa suoraan asukas itse, tyytyväisyyttä mittaa palvelun tuottaja (akkrekroitu pisteytetty asumisviihtyvyys).

Juuri nyt tapahtunut Jyväskylän kaupungin möhläys on rakennusjärjestyksessä, jonka sanottiin olevan niin paljon työtä vaatinut, että muutokselle olemassa olevaan rakennusjärjestykseen ei olisi mahdollisuutta.

Asiassa vedottiin muutostyön suuruuteen,  toisin kuin mitä Oulun kaupungin strategiapäällikön Kari-Pekka Kronqvistin mukaan asumisen elinkaaren ja asumisviihtyvyyden pisteytetty laskenta taas aiheuttaa kaupungin olemassa olevaan rakennusjärjestykseen verrattuna.

 

Molemmat ovat hakoteillä.

Ja molemmat puhuvat muutostyön suuruudesta, toinen uuden rakennusjärjestyksen, toinen taas uuden kansalaista ajattelevan asumisviihtyvyysstandardin puolesta. Tyhmää riitelyä, kaikenhan piti olla käsiteltynä yhdistymissopimuksissa!

Kaupungit ovat hukassa strategioineen, siksi ne tarvitsevat aloitteita ja tietenkin ennen virallisia yhdistymisiä! Kaavoitussopimuksia ja yhdistymissopimuksia on jälkeenpäin vaikea muuttaa.

 

 

 

Advertisements

elokuu 27, 2014 - Posted by | hyvinvointi, kuntastrategia | , ,

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: