Ympäristö uutisia

Ympäristön tilan heikkeneminen siellä missä ihmisen toiminta sitä muuttaa

Tankit vyöryvät pian Puolaan

nato_vs_libya

Olen seurannut kulttuurimatkojen antia tarkoituksenani avata uusia mahdollisuuksia Puolaan, Venäjälle, Liettuaan, Latviaan ja Viroon.

Meidän juuremme kun ovat Iranissa, siellä ruusun ja satakielen maassa. On syynsä ja seurauksensa, sanoo toistuvasti Jaakko Hämeen-Anttila, Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori.

Hän sanoo, että ’heidän itäiset vihollisensa ovat iranilaiset eli persialaiset. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että ’ruusun ja satakielen maa muokkasi klassisia kertomuksiamme, uskonnollisia käsityksiämme ja sairaanhoitolaitostamme – ja jopa suomen kieltä’ [Tiede, 2006, Jaakko Hämeenniemi-Anttila].

Kulttuurikäyttäytymiseemme on toinenkin syy. Se on juurissamme. Rakastamme kulttuuria. Juuri sitä kulttuuria, joka kumpuaa jo ennen antiikin kreikkalaisia. Ennen Persiaa ja Venäjää, idästä, suunnalta, josta suuri viisaus on tullut, puhutaan.

Se on antamassa meille jotain uutta, elinvoimaa, työtä ja kulttuuria. Se ei ole yksistään nähtävyyksiä ja kulttuurikokemuksia. Eikä yksistään lisääntyvien Idän, Aasian, Euroopan ja Välimeren matkojen ansiosta.

Juuremme tuovat meille mahdollisuuksia tulkita eri aikakausien tapahtumia ja tulevaisuutta jopa oikein. Juuri niiden syntyperäisten asioiden ansiosta, joista kielemme, käsityksemme ja toimemme ovat syntyneet.

Elämäntaitomme ja -laatumme ovat niistä riippuvaisia, mitä me suolistoomme umppaamme, tunteisiimme ja mielenlaatuumme johdatamme, unelmiimme saatamme. Timanttia etsien, voimaa hakien. Saamme sen, mistä me luovumme. Se, joka tekee meistä kiinnostavan ihmisen.

Huolestunut olen asiasta, josta pääministerimme Juha Sipilä keskusteli Puolan pääministerin  Beata Szydloninan kanssa eilen. Sipilä oli huolestunut Puolan demokratiakehityksestä Puolassa. Ensin kylläkin pääministerit aina keskustelevat keskenään toistensa kuulumiset.

Tämän huolestumisen taustalla, anteeksi,  tietenkin oli Puolan pääministerin elämäntaitojen opettava neuvo pääministerillemme jääviyskohuasiassa. Uskon, että elämäntaidot kumpuavat siitä kulttuurillisesta rikkaudesta, eivät sodanajan kohtaloista eivätkä niihin kytkeytyneistä perinteistä.

Olen ollut lähellä silloin kun pääministerimme oli nuori ja lapsemme leikkivät Rasinkankaan mutkassa onnellisena. Me nuoret aikuiset etsimme onnea silloin, huolettomana, lapset lahjana. Olen myös lähellä nytkin. Joudun kulttuurin ’solmujen ja sydänläpien’, (kuva otsikon alla) avulla avaamaan asiaa taas puolustamalla kotimaatani ja perintöäni. Tyhjänä. Voimatta vaikuttaa.

Pääministerimme Juha Sipilän huolestumisen taustalta löytyy se suomalaisen geeniperintönä saatu oman tontin puolustamisen tunne, epäilyksi Puolan demokratian tilasta.

Tiedämme osittain  kuinka viisaus ihmisessä ilmenee ja tiedämme Puolan pääministerin kokemuksista ja perinnöstä niin paljon kuin tarvitaan sovun löytämiseksi. Viisas vaikenee mutta vastaaminen kuuluu sivistykseen.

Toivon, että matkan anti vähintään kulttuurillisessa merkityksessä pääministerillemme oli antoisa.

Naton hyökätessä Libyaan tuli tunne, ’Rakkaus, se menee läpi sydämen’. Loukkaava, koskettava, tuo aiempi. Tunne on piirrettynä kuvaan, tauluun, otsikon alla. Olen lähestynyt Yhdysvaltain suurlähetystöä asiassa kyseisenä aikana tätä aiemmin, kyseisellä piirroksella ja tekstillä. Saadakseni edes yhden sodan ’loppumaan’. Entä nyt? Voisimmeko painostaa NATOA asialla?  Mietin, onko meillä tämän rakkauden uskomiseen varaa.

Nyt on uusi tilanne päällä. Tankit vyöryvät pian Puolaan. Venäjä vastaa. Kulttuuri unohtuu, särkyy. Tulee mieleen laulu ja runo ’Memorial Square’. Suomi täyttää 100 vuotta. Tuleeko pysyvää maailmanrauhaa milloinkaan? Tämä ei ole ainakaan idän syytä.

tammikuu 24, 2017 Posted by | hyvinvointi, kulttuuri | , , , , , , , | Jätä kommentti

Yksinäisyys on koskettava tarina 

 

Taloustutkimuksen vuoden 2016 mukaan yksinäisyydestä kärsii 68 % suomalaisista. Lisäksi näistä yksinäistä valtaosa on alle 35-vuotiaita. Näin selviää ylen tilaamasta tutkimuksesta.

Keskiviikon 23.11.2016 ylen a2-illassa aiheena ”yksinäisyys” käytiin viisasta ja todellista keskustelua yksinäisyyden aiheuttamista haasteista ja vaikutuksista henkilöön itseensä, ystävien saamiseen ennen parisuhdetta sekä viranomaisten ja päättäjien mahdollisuuksista auttaa ja miten.

Keskustelu kääntyi heti alkumetreillä kouluikäisiin lapsiin, heidän tuntemuksiinsa yksinäisyydestä. Keskustelussa mukana tiiviisti olivat sdp:n nykyinen ja jatkoa hakeva puoluejohtaja, entinen ammattiliittopomo kansanedustaja Antti Rinne, entinen keskustan eduskuntaryhmän, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja pankkivaltuuskunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen ja entinen NHL-jääkiekkoilija, käsityönopettaja Sami Helenius. Yksinäisyyden kokemuksista mukana oli kertomassa muun muassa bloggaaja Jenni Rotonen.

Yksinäisyyden vähentämiseksi Antti Rinteen mukaan Suomessa kaivattaisiin tiedon integrointia monelle asiantuntijalle reaaliaikaisena tietona perhe-ja yksilötasolla. Esimerkiksi jos perheeseen on syntynyt kaksoset, huolehdittaisiin se, että molemmilla lapsilla olisi kengät, ettei tarvitsisi sukkasillaan  toisen tulla kouluun. Tällainen tragedia Suomessa on jo nähty. Kaikilla keskusteluun osallistuneilla oli huoli  välitunnilla yksinkulkevasta, vähemmän huomiota saavasta koululaisesta puhumattakaan siitä syrjäytyvästä alle 35-vuotiaasta aikuisesta,  keneen yhteiskunnan ihmisestä välittäminen ei ollut ulottunut.

Miten huolehditaan riittävästä toimeentulosta ja tukijoista sellaisten perheiden osalta, joilla on pienellä aikavälillä syntynyt paljon lapsia esimerkiksi? Tällaiset perheet eivät tunnetusti ole ensisijaisesti hakemassa apua lasten yksilöllisten tarpeiden turvaamiseksi, joka näkyy yleisesti toimeentuloa suhteessa vähiten tarvitsevasta väestönosasta, selviää tutkimuksesta. Eikä yleisesti tällaista avuntarvetta edes tunnusteta yksinäisyyden aiheuttajaksi suurilapsisen perheenjäsenen osalla saatikaan välttämättömäksi ja harkinnanvaraiseksi avuntarpeeksi yleisesti. Ajatellaanko yleisesti, että se leikin kestäköön joka sen on aloittanut? Nähdäänkö tällainen perhe aina sosiaalista välttämätöntä apua tarvitsevaksi perheeksi kun jaettavaa henkeä kohti olisi tukitoimienkin kanssa vähemmän, epäillään. Ajatellaanko yleisesti, ettei suurilapsisia perheitä tarvitsisi erikseen ottaa huomioon? Mitä sanoo sosiaalilaki asiassa niin suomalaisten, ulkomaalaisten kuin muidenkin kansalaisuuden saaneiden etnis-taustaltaan erilaisten perheiden osalta?

Yleensä vielä määrältään tällaisissa suurissa lapsiperheissä tapahtuu epäsäännöllisen säännöllisesti erilaisia tragedioita ja muodostuu erilaisia traumoja suhteessa yksilapsisiin perheisiin. Miten jatkossa otetaan huomioon pääosin näistä aiheutuneet sairastumiset, varsinkin psyykkiset ongelmat ja asumus-ja avioerot lasten turvallisen tulevaisuuden jatkumona? Eikö tällaisessa tapauksessa tukea tarvitse myös ne monenlaisten tragedioiden kautta lapsistaan etääntyneet lasten fyysiset vanhemmat? –

Eikö nyt olisi aika kaikkien sosiaali-ja terveysalan, varsinkin sosiaalipsykologian asiantuntijoiden aika nostaa ”kynttilä pöydälle eikä pitää sitä vaan vakan alla”? Eikö nyt olisi suurimmassa vaarassa suhteessa muihin suomalaisiin  Suomessa asuvien ulkomaalaisten tavoissa edistää ystävyyttä otettava taas tarkasteluun, vain ja ainoastaan yksinäisyyttä ajatellen,  Tampereen yliopiston sosiaali-ja terveyspolitiikan professori Juha Saari? Mitä sanoo Suomen laki, lasten oikeudet ja perustuslaki asiassa? Onko lasten syntyvyydessä tässäkin tapauksessa positiivinen vaikutus yksinäisyyden vähenemiseen? Entä ulkomaalaisten hyvinvoinnin osalta ennen sosiaaliturvaa? Entä Suomen tulevaisuudelle? On siis myös tärkeää ymmärtää monikulttuuriset asiat yksinäisyyttä ehkäisemään, Tampereen yliopiston vuonna 2010 kansalaiskasvatukseen liittyvässä tutkimuksessa sanotaan. Tätä ehkäisytyötä tukee myös a2-illan keskiviikkona käyttämä ratkaisuryhmän tulokset. Oulun seudulla on lasten syntyvyys maan korkeinta suhteessa väkilukuun. Juuri Oulusta ovat monet Tampereen yliopiston kansalaiskasvatukseen ja sosiaali-ja terveyspolitiikan tutkimuksiin johtaneet tutkimukset saaneet alkunsa.

Keskittymiseen tutkimuksissa ovat osaltaan vaikuttaneet Oulun yliopiston Kajaanin kasvatustieteiden laitoksen opettajankoulutusyksikön toiminnan päättyminen ikävällä tavalla rahoitusvaikeuksiin juuri vuonna 2010 kevään jälkeen. Oulun yliopiston rahoitusvaikeudet 2010-2012 saivat aikaan maassa muuttoa, joka osaltaan loi mahdollisuuden lähimmän seuraavan yliopiston kehittämiselle. Työttömyys tuolloin koski 1600:aa Oulun yliopiston työntekijää.

Lähteet:

Asiaan liittyvät  tutkimukset ovat luettavissa osoitteessa: http://www.uta.fi/edu/tutkimus/julkais ut.html

kansalaiskasvatukseen liittyvä väitöskirja: https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/_/fi/cr_redir_all/fet/fet/sea?direction=2&id=10960099

KASVA-tohtoriohjelman väitöskirjat ovat luettavissa osoitteessa: http://edu.utu.fi/sivustot/kasva/julkaisut/vaitokset/2010/

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/opettajakoulutus-lopetetaan-kajaanista/164095/

STSKK: https://uutisoulu.wordpress.com/2012/10/12/maassa-maan-tavalla/

marraskuu 25, 2016 Posted by | hyvinvointi, kansalaiskasvatus, kehitysohjelma, sosiaali-ja terveyspolitiikka, yhteistoiminta | , , , , , | Jätä kommentti

Komissio iski kirveensä kiveen

Metsät vs ydinvoima

Kuva: Hannu Vilponen

Mielestäni komission pitäisi yhdessä Suomen viranomaisten kanssa tehdä laajan ajan elinkaaritarkastelu 30 vuoden ajalle metsien yhteiskäytön osalle ajatuksena biotalousinvestointien kannattavuudesta.

Jos komission esitys sellaisenaan toteutuu, Suomeen suunniteltujen biotalousinvestointien tielle nousee merkittäviä esteitä. Linjaus tunnustetaan laskelmia tehneiden Suomen viranomaisten osalta kohtuuttomalta. Syynä pidetään biojalostamojen määrää  ja voluumia valmistaa biopolttoaineita fossiilisten polttoaineiden sijaan suhteessa Suomessa kasvussa olevien metsien määrään.

Itse tunnen tässä olevan ristiriidan. Hiilidioksidipäästöjen vähennysvaatimuksia voidaan pienentää kompensoimalla niitä hiilinieluilla. Sellaisiksi luetellaan mm. kasvavat metsät.

Moni yritys on käynyt konkurssin päästökaupoillaan. Se jo on ollut kestämätöntä toimintaa joka ei oikeastaan ollut toimintaa. Ostettiin päästöoikeuksia siihen malliin, että saatiin kuluttaa metsiä ja muita hiilinieluja toden teolla. Eli toimia entisen teollisuuden toimintamallin mukaisesti. Päästökaupan miellän vain virheelliseksi ajatteluksi, jolla tuhotaan metsiä, varsinkin kasvavia metsiä monopolioikeudella ja keskinäisellä ylihinnoittelulla. En ihmettele jos tehtaat ovat investoineet tähän päivään saakka. Se ei ole ollut kansaa ja kasvavaa väestöä ajattelevaa.

Ongelmana on nyt, että komission mallilaskelmat metsien hiilinielusta pohjautuvat Suomessa vuosiin 1990-2009. Monen suomalaisen metsäasiantuntijan mukaan oikeammat lukemat saadaan Luonnonvarakeskuksen tekemistä tuoreimmista metsäinventoinneista. Ne osoittavat paljon kovempia lukemia metsän kasvusta. Tämä juuri on investointien rahoituksesta ja avustuksista päättävien tahojen mörkö.

Jos voimaan tulevat vanhat numerot metsien hiilinielusta, metsien käyttö voi tehdä niistä hiilidioksidin sitojan sijasta laskennallisen päästölähteen. Tällä olisi dramaattiset seuraukset aikeille lisätä Suomessa metsien käyttöä ja rakentaa uusia suuria biojalostamoja puun käytön varaan. Tilivelvolliset ulkomaisten biojalostamojen etsittäisiin esiin tuomittaviksi.

Taas jos uudet numerot kasvavista metsistä toteutuvat, määrätyn aikavälin jälkeen kestämättömän biotalous-polttoainekäytön tiedetään kuluttavan metsät loppuun. Joudutaan palaamaan vuosien 1990-2003 mallilaskelmiin metsien hiilinielusta, vai ehditäänkö ennen kuin metsien monimuotoisuus kärsii niin ettei ehditä. Saadaan vain aikaan korvaamatonta vahinkoa tulevalle polvelle. Huom! Tälle kasvavalle ja fiksulle sukupolvelle. Metsät häviävät. Muutokset metsissä jälkeen voimallisten biotalousinvestointien olisivat niin dramaattisia, että ne nähtäisiin heti seuraavan vuosikymmenen aikana. Se on varmaa, että metsienomistajien lapset alkavat suojelemaan tulevaa metsäomaisuuttaan. Kyse on vain ehtimisestä.

Jouduttaisiin palaamaan entiseen uusiutumattomien (fossiilisten) polttoaineiden käyttöön määrätyn aikavälin jälkeen. Myös ydinenergian tuotantoa lisättäisiin tämän kannattamattoman liikkeen jälkeen. Tätäkö viranomaiset hakevat ulospääsytieksi Talvivaara-sotkujakin ajatellen?

Kuka pystyy sanomaan, että pantataan fossiiliset polttoaineet juuri tuon määräajan jälkeen käytettäväksi?

Niin ei tule tapahtumaan. Vaikka luvattaisiin niin. Polttoaineiden ja muun energian käyttö tulee lisääntymään niin kauan kunnes se on täysin kestämätöntä. Käyttöä ei maailmanlaajuisesti voi millään tavalla valvoa. Eikä pian myöskään pikkuruisessa Suomessa tulevaisuudessa.

Jos Suomessa saadaan ohjattua energian käyttöä uusiutuvien polttoaineiden suuntaan, se onnistuu ainoastaan metsien kustannuksella. Täytyy löytää jokin muu syvätieteellinen ratkaisu oikealle energian käytölle. Hyvät aikeet täytyy nyt laittaa puntariin yhdessä Sipilän ajatuksien. Monikansalliset yhtiöt tuottamassa Suomen raaka-aineista edullista biopolttoainetta suomalaisille kuulostaa utopialta.

Asiaani on valottanut paljon syvänmeren tutkimus.

lokakuu 17, 2016 Posted by | Uncategorized | Jätä kommentti

Indus-kulttuuri Indus ja Sarasvati

Sinunkin juuresi ovat Iranissa
Antiikin kreikkalaiset halusivat unohtaa, miten lännen kulttuuriin vaikuttivat heidän itäiset vihollisensa: iranilaiset eli persialaiset. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että ruusun ja satakielen maa muokkasi klassisia kertomuksiamme, uskonnollisia käsityksiämme ja sairaanhoitolaitostamme – ja jopa suomen kieltä.

Heidän itäiset vihollisensa: iranilaiset eli persialaiset. Nykyisin kuitenkin tiedetään,
että ruusun ja satakielen maa muokkasi klassisia kertomuksiamme,
uskonnollisia käsityksiämme ja sairaanhoitolaitostamme – ja jopa suomen kieltä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2006 [Jaakko Hämeen-Anttila]

Nykysuomalaiset ovat kuulleet Iranista lähinnä kielteisiä asioita. 1970- ja 1980-luvun vaihteessa tiedotusvälineet puivat Iranin vallankumousta, jossa karkotettiin epäsuosituksi tullut ?aahi ja siirryttiin ajatolla Khomeinin johdolla valtiojohtoiseen islamilaiseen fundamentalismiin huntupakkoineen ja tiukkoine sensuureineen. 1980-luvulla esillä oli Iranin ja Irakin välinen sota. Viime aikoina on pohdittu, rikastaako Iran uraania vain voimalatarpeisiin vai ehkä kehittääkseen itselleen ydinpommin. Tapetilla on ollut myös Tanskasta alkaneen pilakuvakiistan vaihe, jossa iranilainen sanomalehti julisti lukijoilleen juutalaisaiheisen pilakuvakilpailun.
Jos tuntee Iranista vain nykyisyyden, käsitys omista juurista jää vajavaiseksi. Iranin vanha kulttuuri on nimittäin vaikuttanut hedelmällisesti Euroopan ja samalla Suomenkin kulttuuriin jo vuosituhansien ajan.

Lähi-idän ja Iranin panos on jäänyt vähälle huomiolle, koska länsimainen historiankirjoitus on omaksunut kulttuurimme alkupisteeksi muinaisen Kreikan. Sieltä kehitystä on seurattu Rooman kautta keskiaikaan ja moderniin Eurooppaan. Tämä Eurooppa-keskeinen maailmankuva syntyi vuoden 500 eKr. tienoilla, kun kreikkalaiset alkoivat persialaissotien aikoihin tehdä eron itsensä ja barbaarien välille.

Sen sijaan varhemmat kreikkalaiset olivat tietoisia siitä, että Välimeren pohjukan kansat muodostivat tasaisen jatkumon. Egypti, Mesopotamia ja hieman myöhemmin Iran olivat innovaatiokeskuksia, joista kulttuurivaikutus säteili ympäristöön.
Orja tarkoitti alkuaan arjaa eli ihmistä

Kielellisesti Iran kuuluu tiukasti yhteen Euroopan kanssa. Iranin nykyistä kieltä, persiaa, kirjoitetaan arabialaisin kirjaimin, mutta tämä ei tee siitä arabian sukulaista, vaan se on yksiselitteisesti indoeurooppalainen kieli.

Läheisyyden Euroopan valtakieliin huomaa esimerkiksi tärkeimpiä sukulaisuussuhteita tarkoittavista sanoista. Persiaksi isä on pedar (vrt. saks. Vater, engl. father, ruots. fader, far), äiti mâdar (Mutter, mother, moder, mor) ja tytär dokhtar (Tochter, daughter, dotter).

Myös suomen kielessä on muistumia siitä, että iranilaisten ja suomalais-ugrilaisten kansojen asuma-alueet olivat aikanaan lähellä toisiaan.

Esimerkiksi suomen lukusana sata on iranilainen laina; nykypersiassa vastaava lukusana on sad. Toinen esimerkki kertoo varhaisen iranilaisteknologian ylivoimaisuudesta. Kun suomalainen tarttuu vasaraan, hän käyttelee työkalua, jonka nimi tunnetaan jo Iranin muinaiskielestä, avestasta. Siinä nuijaa tarkoittava sana oli vajra [vad?ra]. Suomi on säilyttänyt alkumuodon paljon uskollisemmin kuin nykypersia, jossa sama sana on päätynyt muotoon gorz.

Paljon kansojen välisistä muinaisista suhteista kertoo myös suomen sana orja. Se on laina indoiranilaisista kielistä, joissa se esiintyi muodossa arya tai airya. Iranilaisille se tarkoitti miestä, meikäläistä, ja sillä nimityksellä kansa kutsui jäseniään. Suomalais-ugrilaisilla naapureilla sana siirtyi tarkoittamaan toisesta kansasta siepattuja, myytyjä tai vangiksi joutuneita ihmisiä, orjia.

Kun kansallissosialistinen rotuoppi 1900-luvun alkupuoliskolla alkoi puhua arjalaisista ja orjakansoista, sama sana päätyi suomessa eri muodoissaan tarkoittamaan päinvastaisia asioita. Pohjimmiltaan arjat ja orjat olivat siis samoja ihmisiä. Kansallissosialistiselle rotuopille Intian ja Iranin arjalaiset eivät tosin kelvanneet valituksi kansaksi, vaan ainoastaan germaanit, arjalaisen kansan pohjoinen sivuhaara.

Iranin valtion nimikin tulee tästä samasta sanasta. Keskipersiaksi Iran oli Êrân-?ahr, arjalaisten valtakunta. Alkuosan taustalla on muinaispersian monikon genetiivi airyânâm eli arjalaisten.
Zarathustralaisuus synnytti Saatanan

Jo kielivertailut todistavat muinaisista yhteyksistä, mutta täsmällisemmin kulttuurivaikutteita ja -lainoja päästään tutkimaan niiltä hieman myöhemmiltä ajoilta, joilta on myös kirjallisia lähteitä.

Muinaispersialainen uskonto, zarathustralaisuus, syntyi joskus vuosien 1000 ja 700 eKr. välillä. Se vaikutti muihin uskontoihin, kun Persian suurkuninkaat, akhemenidit, 500-luvulla eKr. valloittivat suuren osan sivistynyttä maailmaa: Anatolian eli nykyisen Turkin kreikkalaisasutuksineen, Mesopotamian eli nykyisen Irakin ja lyhytaikaisesti jopa Egyptin. Samalla muinaispersialainen tarusto tunkeutui eri kansojen tietoisuuteen.
Eniten uskontoihin vaikutti zarathustralaisuuden vahva dualismi, usko hyvän ja pahan kosmiseen vastakkainasetteluun. Hyvä olento, Ahura Mazda, on luonut hyvän luomakunnan, paha olento, Angra Mainyu, on tehnyt parhaansa turmellakseen sen. Kaikki paha – kuten myrkkykäärmeet, haitalliset hyönteiset ja muut vastenmielisiksi koetut eläimet – on siis pahan voiman luomusta. Maailmanhistoria on hyvän ja pahan välistä taistelua, joka lopulta johtaa hyvän voittoon ja pahan tuhoamiseen, mutta me elämme vielä sekoittumisen aikaa, jolloin hyvä ja paha esiintyvät rinnakkain ja toisiinsa sekoittuneina. Hyvyys on samalla myös tietoa ja valoa, pahuus tietämättömyyttä ja pimeyttä.

Juutalaiset tutustuivat tähän ajatteluun akhemenidien aikana, ja Jahve sai rinnalleen pahan kilpailijan, Saatanan. Jobin kirjassa paholainen on jo selvä toimija, Jumalan keskustelukumppani ja vastustaja. (Kysymys Jobin kaltaisesta oikeamielisestä kärsijästä sinänsä on puolestaan mesopotamialaista alkuperää; aihe tunnetaan sikäläisestä nuolenpääkirjallisuudesta.)

Juutalaisuudesta niin Saatana kuin valon ja pimeyden symboliikkakin siirtyivät sitten kristinuskoon ja jäivät osaksi länsimaista kulttuuriperimää. Nykyään sama dualistinen maailmankuva näkyy myös poliittisessa retoriikassa islamilaista maailmaa vastaan käännettynä. Puheet ”pahuuden akselista” nousevat dualistisesta maailmankuvasta, jonka länsi on velkaa Iranille.

Iranin vaikutus hämärtyi historian melskeissä
– 1000-luvun alussa eKr. nykyisen Iranin alueelle vaeltaa pohjoisesta heimoja, joita kutsutaan assyrialaisissa nuolenpääteksteissä muun muassa meedialaisiksi ja persialaisiksi.

– 600- tai 500-luvulla iranilainen Zarathustra esittää oppinsa hyvän ja pahan voiman taistelusta maailmassa. Oppi vaikuttaa juutalaisuuteen ja edelleen kristinuskoon.

– 500-luvulla akhemenidien dynastiaan kuuluva kuningas Kyyros luo Persiasta suurvallan. Hän valtaa muun muassa nykyisen Turkin länsirannikon kreikkalaiskaupungit. Tämä pohjustaa vihamielisyyden kreikkalaisten ja persialaisten – lännen ja idän – välille.

– 500- ja 400-luvun vaihde on Persian loistokautta. Kuningas Dareios I vahvistaa muinaispersian asemaa kirjakielenä, rakennuttaa hienoja palatseja ja luo valtakunnan keskuksia yhdistävän postitieverkon.

– 400-luvun alun persialaissodissa kreikkalaiset voittavat Persian maihinnousujoukot Marathonin taistelussa ja kreikkalainen laivasto lyö persialaiset Salamiin meritaistelussa.

– 400-luvun jälkipuoliskosta tulee kreikkalaisen sivistyksen kulta-aika. Tämän ajan filosofian ja taiteen tuotteita pidetään sittemmin länsimaisen kulttuurin keskeisinä juurina.

– 400-luvun lopulla kreikkalaisten kaupunkivaltioiden välisessä peloponnesolaissodassa Sparta lyö Persian tuella Ateenan. Sota heikentää sekä Spartaa että Ateenaa niin, että seuraavalla vuosisadalla koko Kreikan johtoon nousee Makedonia.

– 300-luvun lopulla Makedonian hallitsija Aleksanteri Suuri valloittaa Persian. Hellenistinen kulttuuri levittää vaikutteita Aleksanterin laajan valtakunnan alueelta toiselle.

– 100-luvulta eKr. 200-luvulle jKr. Persiaa hallitsee arsakidien dynastia. Itään laajentuvan Rooman kanssa soditaan.

– 200-luvun puolivälistä 600-luvun puoliväliin kestävän sassanidien dynastian aikana zarathustralaisuudesta tulee Persian valtionuskonto.

– 600-luvun puolivälissä arabit valloittavat Persian. Maa islamisoituu muttei arabisoidu. Arabia on kuitenkin oppineiden kielenä 900- ja 1000-luvulle asti, jolloin persia palaa vallitsevaksi kirjakieleksi.

– 900-luvun lopussa turkkilaiset seld?ukit saavat vallan Persiassa ja Syyriassa. Islamilaisten seld?ukkien häätämiseksi Palestiinasta kristityt länsimaat tekevät seuraavina kolmena vuosisatana ristiretkiä seld?ukkien alueelle. Sotimisesta huolimatta idän ja lännen välillä siirtyy keskiajallakin kulttuurivaikutteita, varsinkin ara¬bien valloittamien Pyreneiden niemimaan ja Sisilian kautta.

– 1400-luvulla turkkilaisten ottomaanien valtakunta valloittaa kaakkoista Eurooppaa, mikä lisää islamilaisen maailman ja länsimaiden välistä vihamielisyyttä.

– 1907 Britannia ja Venäjä sopivat Persian jakamisesta etupiireikseen, mutta maa säilyy muodollisesti itsenäisenä.

– 1925 kasakkapäällikkö Reza Khan Pahlavi nousee Persian ?aahiksi.

– 1935 Persian nimi vaihdetaan Iraniksi, joka tarkoittaa arjalaisten maata.

– 1979 ?aahi Mohammed Reza Pahlavi pakenee maasta, ja Iran julistetaan islamilaiseksi tasavallaksi.

Tarina matkasta tuonpuoleiseen levisi

Myös muilla alueilla zarathustralaisuus jäi pysyvästi vaikuttamaan kristinuskoon.

Länsimainen käsitys tuonpuoleisesta sai virikkeitä Iranista jo antiikin aikana. Kun 400- ja 300-luvuilla eKr. elänyt kreikkalaisfilosofi Platon kertoo Valtio-teoksensa kymmenennessä kirjassa tarinan matkasta tuonpuoleiseen, hän antaa päähenkilölle kuvaavan nimen Er (< arya). Platonin tarina pohjautuu iranilaiseen legendaan hurskaasta miehestä, jolle näytetään tuonpuoleinen ja jonka sallitaan palata raportoimaan siitä. Aihe tunnettiin myös Mesopotamian muinaiskirjallisuudessa: Gilgame?-eepoksen nimihenkilön kuollut ystävä Enkidu palaa kertomaan manalan varjoelämästä. Silti lähin vertauskohta Platonin Erin tarinalle löytyy iranilaisesta Arda Virazhin kirjasta.

Kirjan päähenkilö Arda Virazh siirtyy unessa tuonpuoleiseen ja kulkee enkelioppaan kanssa katsomassa, miten syntisille käy kuoleman jälkeen. Herättyään hän tuo tiedon eläville.

Iranista tarina siirtyi Kreikkaan ja Roomaan. Se välittyi myös myöhempään arabialaiseen perimätietoon, jossa profeetta Muhammadin taivasmatkasta kerrotaan vastaavaa legendaa. Siitä aiheen lainasi 1200- ja 1300-luvun vaihteen italialaisrunoilija Dante Alighieri, joka maailmankuulussa Jumalaisessa näytelmässään panee päähenkilön kuvailemaan helvetin, kiirastulen ja paratiisin asukkaiden kohtaloa.

Iranin vaikutus näkyy myös uskonnollisessa sanastossa. Sana paratiisi on persiaa. Se tulee alkujaan avestasta. Pairi-daêza tarkoitti palatsin ympärillä olevaa puistoa, jonne kuninkaat lähtivät metsästämään ja viettämään vapaa-aikaansa. Ylellinen puisto siirtyi hepreassa (pardês) tarkoittamaan taivaallista puutarhaa, paratiisia.
Graalin maljakin iranilaislegendasta

Iranin vanhat uskonnolliset käsitykset periytyivät länsimaille paitsi juutalaisuuden ja kristinuskon myös Rooman valtakunnassa vaikuttaneen iranilaisperäisen mithralaisuuden kautta. Se levisi varsinkin roomalaisten sotilaiden keskuudessa. Mithralaisuus kilpaili kristinuskon kanssa ja hävisi lopulta kisan vaikka oli ehtinyt levitä nykyisen Saksan alueelle asti.

Aivan jäljettömiin mithralaisuus ei silti kadonnut. Sen vaikutus näkyy muun muassa jouluevankeliumissa. Mithra-lapsen uskottiin syntyvän luolassa, ja kristinusko kopioi tätä ajatusta. Jeesuksen syntyminen luolassa oli yksi varhaisen kristinuskon legendoista, vaikka luolan vastineena hämyinen talli lopulta päätyikin kanonisiin evankeliumeihin.

Ripaus iranilaista vaikutetta on mukana myös Graalin maljan legendassa. Sen taustalla on Jamshîdin maljan tarina, joka siirtyi muinaisesta Iranista islamilaisen Iranin tarustoon ja sieltä keskiajan Eurooppaan. Graalin legendan nykyisin muistamamme muoto kertoo maljasta, johon Kristuksen veri kyljen haavasta vuodatettiin. Varhaisempi iranilainen tarina puolestaan kertoo ihmeellisestä maljasta, josta kuningas Jam?îd saattoi nähdä kaikkialle valtakuntaansa. Tämä taianomainen jâm-e Jam, Jam(shîd)in malja, on nykyään päätynyt myös Iranin kansallisen television tunnukseksi.
Keskiajalla vaikutus arabien kautta

600-luvun puolivälissä Iranin historia mullistui, kun arabiarmeijat valloittivat maan ja liittivät sen osaksi arabialais-islamilaista valtakuntaa.

Iranin kulttuurivaikutus ei kuitenkaan vähentynyt, joskin se muuttui vaikeammin määriteltäväksi. Useimmat oppineet kirjoittivat teoksensa arabiaksi ja osana laajempaa yhtenäiskulttuuria. Kun Eurooppa keskiajalla alkoi kehittyä kohti renessanssia, tällä arabialais-islamilaisella kulttuurilla oli vahva rooli, mutta nimenomaan iranilaista elementtiä on vaikea erotella kokonaisuudesta.

Keskiajan tunnetuimpia filosofeja ja lääkäreitä oli iranilainen Ibn Sînâ (k. 1037), josta Euroopassa tuli Avicenna. Hänen tärkeimmät teoksensa käännettiin latinaksi, ja hänen lääketieteellinen oppikirjansa Canon (al-Qânûn) oli Euroopassa käytössä vielä 1600-luvulla. Euroopassa häntä kuitenkin pidettiin arabialaisena viisaana; kirjoittihan Avicenna valtaosan teoksistaan arabiaksi.

Samoin läntinen sairaalalaitos sai vaikutteita Lähi-idästä. Sairaat oli perinteisesti hoidettu kotona – ja köyhät olivat tavallisesti jääneet kokonaan hoidotta. Iranissa lääketieteellinen tutkimus oli yhdistetty sairaiden hoitamiseen hyväntekeväisyytenä, ja Lähi-idän ensimmäinen sairaala syntyi Iranin Gundêshâpûriin. Arabit perivät ajatuksen. Monet hurskaat perustivat omilla varoillaan sairaaloita, jotka testamenttilahjoitusten turvin hoitivat köyhiä ja vähävaraisia.

Eurooppalaiset tutustuivat näihin arabialaisiin sairaaloihin aikana, jolloin Lähi-idän lääketiede ja terveydenhoito olivat omaa luokkaansa. Varhaisimmat eurooppalaiset sairaalat kopioivat Lähi-idän mallia ja niissä potilaita hoidettiin arabialaisen – tai iranilaisen – lääketieteen mukaan.

Iranilaisvaikutus ei rajoittunut länteen, päinvastoin: Keski-Aasiassa ja Pohjois-Intiassa iranilainen kulttuurivaikutus oli voimakasta, ja persiaa käytettiin yhtenä alueen tärkeimmistä kirjakielistä aina 1900-luvun alkuun asti. Turkki ja Intian islamilaiset kielet ovat läpikotaisin persialaistuneita ja molempien alueiden kulttuurit iranilaistaustaisia. Siksi monet myöhemmin Turkista omaksutut kulttuurilainat ovat nekin alkujaan iranilaisia. Esimerkiksi lännen taiteilijoita innoittaneet haaremiunelmat saatiin osmanisulttaanien hovista, mutta sinne haaremijärjestelmä oli siirtynyt Persiasta.

Iran innoitti Goethea ja Puccinia

Keskiajan päättyessä ja uuden ajan koittaessa tilanne oli sikäli muuttunut, että länsimaisesta kulttuurista oli tullut Välimeren alueen johtava kulttuuri. Iranilaisvaikutusta tihkui silti yhä, mutta nyt enää erikoisuutena.

Irania monessa
Iranin kulttuurivaikutus näkyy muun muassa näissä:
– eurooppalaisten kielten sanasto
– ajatus hyvästä ja pahasta kosmisesta voimasta
– ajatus paratiisin puutarhasta
– legenda sankarin matkasta manalaan
– legenda Graalin maljasta
– Tuhannen ja yhden yön tarinat
– Turandot-ooppera
– sairaalajärjestelmän kehitys
– lääketieteen kehitys
– tähtitieteen kehitys
– ruusujen viljely
– poolopeli.

Vahvimmin on uudella ajalla vaikuttanut iranilainen kirjallisuus. 1600-luvulla suurimmassa suosiossa oli iranilainen moraalifilosofi Sa’dî (k. 1292), jonka Ruusutarha käännettiin useimmille Euroopan sivistyskielille.
Ranskalaiskirjailija Jean de La Fontaine käytti hänen tarinoitaan saduissaan. Ruusutarhaan viittasivat teoksissaan myös 1700-luvun ranskalaiskirjailijat Denis Diderot ja Voltaire sekä Saksan kirjallisuuden 1700- ja 1800-luvun vaihteen supertähti Johann Wolfgang von Goethe.

1700-luvulla itämaisen kirjallisuuden klassikoksi nousi Tuhat ja yksi yötä. Lopullisessa muodossaan kirja on arabialainen satukokoelma, mutta useimmat sen tarinoista tulivat arabeille Iranista – tosin osa alkujaan kauempaakin, Intiasta.

Satujen myötä Iranista tuli tarunhohtoinen maa. Ranskalaisfilosofi Montesquieun 1700-luvun alussa julkaisemissa Persialaiskirjeissä Eurooppa esitettiin tarunhohtoisen Iranin silmin. Italialaissäveltäjä Giacomo Puccinin 1900-luvun alun Turandot-oopperan aihe haettiin puolestaan iranilaisen Nezâmî Ganjavîn (k. 1209) eepoksesta. Nimihahmo Turandot tulee suoraan persiasta. Nezâmîn kertomuksessa hän on Tûrân-dokht, turanilaistyttö.

1800-luvulla Eurooppa otti iranilaisen kirjallisuuden vastaan entistä innostuneemmin. Saksassa Goethe teki runoilija Háfezista (k. 1390) osan saksalaista kirjallisuutta. Goethen West-Östlicher Divan (1818) oli oman aikansa hitti, ja sen myötä Háfez, Goethen suora esikuva, tuli tutuksi kaikkialla saksalaisella kulttuurialueella. Vastaavasti 1800-luvun englantilaisrunoilija Edward FitzGeraldin mukaelmista 1000-luvun iranilaisrunoilija Omar Khaijamin mietelmistä tuli maailmanmenestys.

Vasta 1900-luvun jälkipuolella Iran on joutunut eristyksiin ja iranilaisen kulttuurin vaikutus on jäänyt syrjään. Ehkä meidän pitäisi koettaa nähdä Iranin valtiollisen kuoren taakse. Presidentti Ahmadinejadin ja ylimmän uskonnollisen johtajan ajatolla Khamenein jyrkkä linja on vain osa Iranin nykytodellisuutta. Sen lisäksi Iran on paljon muuta. Se on yhä edelleen ruusujen ja satakielten, runoilijoiden ja filosofien maa. Iranin elokuvateollisuus voi hyvin ja tuottaa laadukkaita filmejä, ja iranilainen runous on yhä huomion arvoista. Älkäämme katkaisko tuhansien vuosien yhteyttä päivänpolitiikan takia.

tammikuu 16, 2015 Posted by | löydöt | Jätä kommentti

Kiusaamisen vastakohta – sukeltamaan oppiminen

IMG_0016

Kotona, koulussa tai missä tahansa normaalisti oltaessa ei koskaan olla yksin vaan aina on olemassa toinen tai aina on olemassa mahdollisuus vähintään hengittämiseen. 

Elämässä on aina kiusattuja ja kiusaajia. Kirjoitukseni kumpuaa kuunnellessani kotimaani kauheuksia nuorisojengin pieksäessä lapsia kaduilla Helsingissä, erilaisia työpaikkakiusaamistragedioita ja lasten huonompiosaisuustarinoita kuunnellessani. Katso #a2ilta #anteeksi (twitter, facebook ja instagram) koulukiusaamisesta osoitteessa: http://areena.yle.fi/tv/2151997

Veden alle sukellettaessa tilanne on aivan toinen. Vaikka ollaan yhdessä, tehdään yhteistyötä ollaan silti vastuussa vain omasta selviytymisestä. Kaikki ovat omillaan veden alle sukellettaessa.

Omillaan ollaan huolimatta siitä, että veden alla ovat käytössä erilaiset viestinvälitystoimet radioyhteydestä käsimerkkeihin,erilaisiin merkkausvälineisiin, hengitysvälineisiin ja suojapukuihin.

Mahdollisuuksia on paljon. Hengissä pysyminen ei kuitenkaan ole itsestään selvyys. Veden alla päällimmäiseksi kysymykseksi nousee selviytyminen.

Kotonani opetan lapsiani sukeltamaan uitaessa, pidättämään hengitystään mahdollisimman pitkään kannustaen heitä omatoimiseen suoritukseen sukeltaessa.

Hengityksen pidättäminen rauhoittaa, hidastaa sydämenlyöntejä, sekä vähentää mahdollisen paniikin muodostumista veden alla, mikseipä myös normaalissa elämässä tämä ole terveellistä ja omatoimista kehittää omaa mielenhallintaa. Hengityksen pidättäminen luonnostaan estää hyperventilaatiota ja hengitysilman kulutuksen lisääntymistä. Se laskee paniikkitilaa ja rauhoittaa kehoa. Tästä alkaa muutosvalmentautuminen sukellusharrastusta ajatellen. Mikseipä kiusaamistilanteesta selviytymistä ajatellen.

Puolustautuminen, josta kerron kirjoitukseni lopussa, on kiusaamistilanteissa osaltaan myös muutosvalmentautumista.

Koulussa, kotona ja työssä koetaan suurimpana tekijänä  mahdollisimman selviytymisen merkitys. Ihminen joka harrastaa sukeltamista kokee paniikin olevan suurin vaara sukellettaessa. Elämässä paniikki saattaa joskus laukaista ongelmallisen tilanteen, virka-avun saapuminen paikalle laukaisee usein myös hankalan tilanteen.

Televisiossa esitetään ohjelmasarjaa sukeltamisesta, jossa sukelletaan milloin luoliin, milloin kadonneita meren pinnan alle jääneitä kaupunkeja etsimään tai uponneita aluksia katsomaan. http://areena.yle.fi/tv/2191872

Ohjelmassa pyritään välttämään negatiivisia vaikutteita kuten sukeltamaan sellaiseen paikkaan, johon on menehtynyt sukeltajia. Sukellukset ulotetaan maksimissaan 30 metriin pelkkää ilmaa paineistetuista pulloista hengittäen. Tällä vältetään mahdollinen sukeltajan tauti, joka suurempiin syvyyksiin pelkkää happea hengityksessä käytettäessä aiheutuu. Sukellettaessa liian nopeaa syvältä noustaessa verenkierrossa esiintyvä typpi purkautuessaan aiheuttaa sukeltajan taudin sukeltajassa.

Paniikin mahdollisuus nousee tällaisissa tapauksissa moninkertaiseksi normaaliin sukeltamiseen nähden. Paniikin tai pahoinvointikohtauksen iskiessä hengitykseen käytettävää suukappaletta,regulaattoria, josta ilmaa sukeltaja hengittää, ei missään tapauksessa saa päästää suustaan. Suukappaletta on hampailla puren pidettävä suussa. Se on elämisen edellytys.

Tähän on suora vertausmahdollisuus kiusaamistapauksiin. Adrenaliini, joka alkaa muodostumaan kiusaamistilanteissa toivottavasti kiusattuun tai kiusatun puolustajaan on mahdollisuus selviytyä voittajana kiusaamistilanteessa. Tällöin kiusatusta muodostuu helposti puolustajansa kanssa jonkinlainen samankaltaisuus-yhteys kiusaajiin nähden.

Voimakeinoja käyttäen puolustaminen tai takaisin selkään antaminen on tietenkin väärä tapa toimia. Verrattaessa itsensä puolustamista elämää ylläpitävään regulaattoriin veden alla on kuitenkin ainoa keino selviytyä pinteestä.

Eläminen on erilaisista pinteistä selviytymistä vähänkin normaalielämästä poikettaessa. Vanha viisaus sanoo elämän olevan aina kaaoksen rajamailla. Nuorten eläminen ei tarvitsisi olla kuitenkaan tällaista.

lokakuu 8, 2014 Posted by | hyvinvointi | , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Suomen energiapoliitikasta puhutaan tänään

   Bullshitbutton

Metsähakkeen syöttötariffin leikkaus, kivihiilen korvaaminen ydinvoimalla seuraavien vuosikymmenien aikana lupaa pääministeri Aleksander Stubb eduskunnan debatissa tänään. Samaan aikaan ex. pääministeri Jyrki Kataista testattiin Suomen maksukyvyn ja säästölinjausten suhteen Euroopan komission istunnossa.

Yleiskuva molempia esiintyjiä kohtaan muiden edustajien suhteessa oli hyvin haasteellinen; Vastuita pyrittiin siirtämään muille ministereille salissa syntyneessä älymölössä. Hallituksen ulkopuolella olevien edustajien mieltä kuuluvasti rassaa Suomen energiapolitiikan linjaukset. Tästä Aleksander Stubbin mukaan vastuun ottaa ministeri Jan Vapaavuori.

Kuuluvasti myös Saksan edustajat samaan aikaan esittivät vastakysymyksiä Jyrki Kataisen ehdotuksille Euroopan komissiossa.

Mikä todella on ilmastopolitiikan merkitys nyt? Onko IPPC-paneelin merkitys korostumassa ja onko koko Suomen ilmastomuutokseen vähentävästi vaikuttavat toimet todella vaikuttavat?

Käyttämätön sähkö ei maksa mitään, eikä se myöskään saastuta. Tämä on ristiriidassa Aleksander Stubbin ilmoitukseen tämän päivän ryhmäpuheenvuorossa. Stubb ilmoittaa, että talouskasvu ei ole ristiriidassa ilmastomuutoksen kasvun kanssa.

Istuvat edustajat kaipaavat juuri tähän ristiriitaan lisävastausta Aleksander Stubbilta hänen siirtäessään vastuun energiasta Vapaavuorelle ja taloudesta ministeri Antti Rinteelle.

Kansa kaipaa myös selvyyttä tähän energiaratkaisuun yhtä lailla kuin jätevesiasetukseen.

Tämä kirjoitus on suoraan kopiota kyseisten henkilöiden haastattelusta.

-STSKK-

lokakuu 7, 2014 Posted by | energia, kauppa, kehitysohjelma, kuntastrategia, ympäristönsuojelu, ympäristöoikeus | , | Jätä kommentti

Kuntauudistuksesta vielä asiaa

 

 

5940436

Kuva: Suomenmaa, maaseudulle rakentaminen on monin paikoin yhä hankalampaa. Arkistokuva: Maria Seppälä 

Pani mieleni miettimään kuntauudistusasioita uudelleen luettuani   Verkkoapilan kesän julkaisusta, että mitenkähän käy tavallisen kansalaisen asumisen viihtyvyyden suhteen?

Jyväskylässä on jo estetty uuden asunnon rakentaminen lapsiperhekriteereihin nojaten kunnan rakennusjärjestyksessä.

Kuvaan kuuluu, että Jyväskylässä on uusi rakennusjärjestys, joka on saatettu voimaan ilmeisen vaivihkaa, ilman riittävää keskustelua ja yksityiskohtien avaamista. Kun rakennusjärjestyksen ongelmiin herättiin, suurin osa puolueista teki valtuustoaloitteen saadakseen siihen muutoksia.

Aloite kuitenkin tyrmättiin perustelemalla, että muutos olisi suuri työ ja että rakennusjärjestys on ollut voimassa vasta vähän aikaa.

Asialla on kiire, aikaa on saada muutos rakennusjärjestykseen vain muutama päivä. Suurella todennäköisyydellä asiasta tulee hässäkkä.

Ymmärtääköhän kunnat ja kaupungit yhdistymissopimuksissaan ajatella todella, että:

Kuntien yhdistymisessä hyödyt lyövät haitat niin että käynnistyessään yhteistoiminta haitat tulisivat suoraan säästöiksi kuntatalouteen ja toisi vaikuttavuuteen juuri sen tarvitun laadun, asiakasnäkökulman, toteutuvan palvelun, eteenpäin menon,tyytyväisyyden molemmin puolin ja yksilöllisen avun suhteessa toteutuneeseen palveluun.

Ja asumisviihtyvyyteen vaikuttaa suoraan asukas itse, tyytyväisyyttä mittaa palvelun tuottaja (akkrekroitu pisteytetty asumisviihtyvyys).

Juuri nyt tapahtunut Jyväskylän kaupungin möhläys on rakennusjärjestyksessä, jonka sanottiin olevan niin paljon työtä vaatinut, että muutokselle olemassa olevaan rakennusjärjestykseen ei olisi mahdollisuutta.

Asiassa vedottiin muutostyön suuruuteen,  toisin kuin mitä Oulun kaupungin strategiapäällikön Kari-Pekka Kronqvistin mukaan asumisen elinkaaren ja asumisviihtyvyyden pisteytetty laskenta taas aiheuttaa kaupungin olemassa olevaan rakennusjärjestykseen verrattuna.

 

Molemmat ovat hakoteillä.

Ja molemmat puhuvat muutostyön suuruudesta, toinen uuden rakennusjärjestyksen, toinen taas uuden kansalaista ajattelevan asumisviihtyvyysstandardin puolesta. Tyhmää riitelyä, kaikenhan piti olla käsiteltynä yhdistymissopimuksissa!

Kaupungit ovat hukassa strategioineen, siksi ne tarvitsevat aloitteita ja tietenkin ennen virallisia yhdistymisiä! Kaavoitussopimuksia ja yhdistymissopimuksia on jälkeenpäin vaikea muuttaa.

 

 

 

elokuu 27, 2014 Posted by | hyvinvointi, kuntastrategia | , , | Jätä kommentti

Lasten innolla uudistumaan

Halosen Eero oikeassa vieraskolumnissaan 23.1.2014.
Lähde:www.forum24.fi

UUTISET STSKK

23_1_2014_eero_halonen

Eero Halonen. BusinessOulu liikelaitoksen puheenjohtaja, kesk. Kuva:://www.forum24.fi/assets/images/23_1_2014_eero_halonen.jpg

Kun juttelemme menneestä ajasta, niin lähes kaikki kokevat, että ennen asiat olivat hyvin. Tämä on hyvä inhimillinen ominaisuus, joka antaa paljon anteeksi itselle ja muille. Mielenkiintoista on kuitenkin, että me samat ihmiset koemme jostain syystä nykytilan huonompana ja tulevaisuuden jopa pelottavana.

Poikkeuksen tekevät lapset, jotka nauttivat täysillä jokaisesta hetkestä uupumukseen saakka ja uskovat pelottomasti tulevaisuuden tuovan kaikkea hyvää. He ovat ennakkoluuttomia, oppivat leikkien ja erehdystenkin kautta jatkuvasti uutta. Testaavat jatkuvasti rajojaan ja kykyjään. He selvästi nauttivat uudistumisesta.
Yksinkertaistettuna mikä tahansa yhtiö on vain numerosarja kaupparekisterissä ja se perustehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Voitosta maksetaan tietysti veroa yhteiskunnan käyttöön.
Lisäksi menestyvä yritys työllistää ihmisiä ja tarjoaa tuotteillaan tai palveluillaan monenlaista mielihyvää ja lisäarvoa asiakkailleen.
Yrityksen toiminta on yhtä hyvää kuin sen henkilökunnan asenteet, ahkeruus ja yritysjohdon tuloksenteon nälkä. Ilman menestyvää yritystoimintaa yhteiskuntamme rattaat eivät pyöri. Yrityksen menestys ei ole automaattista – pitkäjänteinen menestys vielä vähemmän…

View original post 157 more words

tammikuu 23, 2014 Posted by | Uncategorized | Jätä kommentti

Testaa, mikä laji sopii sinulle!

Vastaa kysymyksiin ja katso, millaista liikuntaa sinun kannattaisi kokeilla!

Mikä seuraavista kuvaa sinua parhaiten?

a) Seurallinen.

b) Tavoitteellinen.

c) Suoraan asiaan.

d) Spontaani.

Mikä on sinulle tärkeintä?

a) Turvallisuus.

b) Vaihtelu.

c) Jännitys.

d) Vapaus.

Mikä seuraavista häiritsee eniten?

a) Epätietoisuus aikatauluista.

b) Selkeiden tavoitteiden puuttuminen.

c) Liian hidas vauhti.

d) Kaikki on määritelty liian tarkasti ja yksityiskohtaisesti.

Kuinka tarkasti suunnittelet treenisi etukäteen?

a) Varaan mielelläni tunnin ennakkoon, mutta voin myös perua sen, jos minua ei huvitakaan mennä.

b) Teen tarkan suunnitelman ja aikataulutan menoni joka viikoksi.

c) Pidän huolta siitä, että ohjelmani on vaihteleva ja haastava.

d) En juuri suunnittele, teen päätökset mieluummin viime hetkellä.

Mikä kannustaa sinua liikkumaan?

a) Viihdyn innostavassa seurassa ja rakastan ryhmäliikuntatunteja.

b) Tarvitsen jonkun, joka neuvoo ja kannustaa minua eteenpäin.

c) Kyllästyn, jos joudun tekemään samoja asioita viikko toisensa perään.

d) Haluan harjoitella omaan tahtiini, enkä tahdo vertailla suoritustani muihin.

Mikä on tärkeintä kuntoilussa?

a) Että voin harjoitella ilman paineita sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä.

b) Harjoittelu tavoitteisiini parhaiten sopivan ohjelman mukaan.

c) Mahdollisuus kokeilla erilaisia lajeja monipuolisesti.

d) Mahdollisuus kuntoilla silloin, kun se sopii minulle parhaiten.

Mikä motivoi sinua jatkamaan?

a) Liikunnan tuoma hyvä olo ja rentoutuminen.

b) Mitattavat tulokset ja ulkomuodon muuttuminen.

c) Saavutukset ja hyvä fyysinen kunto.

d) Hyvä vastapaino arjen kiireille.

Haluatko satsata taloudellisesti?

a) Haluan kuntoilla laadukkaassa keskuksessa ja pidän trendikkäistä treenivaatteista.

b) Olen valmis maksamaan henkilökohtaisesta valmennuksesta ja kursseista.

c) Haluan ostaa parhaat varusteet ja kokeilla hintaviakin elämyksiä.

d) Haluan selvitä halvalla ja ostaa mahdollisimman vähän varusteita.

Eniten a-vastauksia: Fiilistelijä

Ryhmäliikunta on sinun juttusi. Tarvitset kannustavan vetäjän tai vähintään treenikaverin. Myös musiikki innostaa jaksamaan. Tiukkoja tavoitteita enemmän sinulle merkitsee liikunnan tuoma hyvä olo.

Kokeile vaikkapa joogaa, tanssia, zumbaa tai pilatesta. Tai innostaisiko sinua monessa paikassa tarjolla oleva ryhmälenkkeily? Näin kesällä kannattaa testata myös puistojumpat.

Eniten b-vastauksia: Tavoitteellinen

Haluat tarkan ohjelman ja selviä tavoitteita. Sen vuoksi sinulle sopivat lajit, joissa tulokset näkyvät selvästi. Henkilökohtainen valmentaja voi auttaa sinua asettamaan sopivia tavoitteita ja kannustaa saavuttamaan niitä.

Sinulle sopivia lajeja ovat kuntosaliharjoittelu, kahvakuula, bodypump, spinning tai crossfit. Kokeile suosittuja puolen tunnin jumppia, joita on tarjolla monissa kuntokeskuksissa. Ehkäpä kaipasitkin juuri tällaisia intensiivisiä puristuksia!

Eniten c-vastauksia: Haasteiden ystävä

Pitkästyt helposti, ja nautit siitä että ympärilläsi tapahtuu. Et halua tiukkoja aikatauluja tai tarkkoja rutiineja, vaan nautit joustavuudesta ja vaihtelevasta kunto-ohjelmasta. Pidät haasteista ja kokeilet mielelläsi rankempiakin lajeja. Kokeile rohkeasti uusia liikuntamuotoja, sillä ne tuovat kaipaamaasi vaihtelua.

Sinä voisit nauttia kiipeilystä, nyrkkeilystä, maastopyöräilystä, taistelulajeista, koskimelonnasta tai joukkuelajeista. Vahvasta kehosta on apua kaikissa näissä lajeissa, joten älä unohda lihaskuntoharjoittelua.

Eniten d-vastauksia: Omatoiminen

Määräät tahdin mieluiten itse ja haluat liikkua silloin kun itsellesi sopii. Et halua varata tunteja etukäteen ja aikatauluttaa liikuntaasi tarkkaan. Saatat nauttiakin ryhmäliikunnasta, mutta sen harrastaminen on hankalaa, koska teet päätökset treenistä viime tipassa.

Monet liikuntamuodot kuitenkin sopivat sinulle, kunhan vain voit päättää itse, miten ja missä liikut. Kokeile juoksua, vesijuoksua, sauvakävelyä, hiihtoa, pyöräilyä, uintia tai kotijumppaa. Osta käsipainot ja kokeile internetistä tai lehdistä löytämiäsi liikuntaohjelmia.

Osallistu kyselyyn:

Kiitos vastauksesta!

Lähteet: Expressen, Kuntokompassin personal trainer Jenni Eskelin.

joulukuu 13, 2013 Posted by | hyvinvointi | | Jätä kommentti

Fortumilla kaksi vaihtoehtoa hoitaa säännöstely kuntoon

NickinLohi

En tarvitsisi kuin ”virtuaalipilkin”, myöskin joka päivä kalaa ruokapöytääni. Nyt Oulujärvellä pitää kävellä lähes kilometri. jotta saisi pilkillä edes kalaa.

Terveyteni pysyisi vähintään ennallaan, saisin ”kalaa” ja harrastuksia; Voisinhan kävellä unelmien kalapaikalle kilometrin päähän muutenkin.

Olisin tyytyväinen tällaiseen ratkaisuun, jos säännöstelijä ja lupaehtojen myöntäjä kukin vuorollaan toimittaisivat kalaa ruokapöytääni, jotta pysyisin kalaleivän syrjässä kiinni.

Ammattikalastajat nauttikoon lestistään. Toisin sanoen hyötyköön kaikilla mahdollisilla tavoilla velvoitteiden, lupamaksujen ja omien toimiensakin tukemana. Ammattikalastajjien toimet ja tulokset ovat nähtävissä kalatalouden elpymisenä viime vuosista.

Ammattikalastajat kuuluvat ja ovat meille tärkeitä. Perustarpeiden osalta tietenkin. Siksi kalastus on suotavaa liiketoimintaa aivan kansallisellakin tasolla.

Fortumilla taas on vain kaksi vaihtoehtoa epäsuotuisan liiketoiminnan mahdollistamiseksi tulevaisuudessa. Muuta pakoreittiä ei ole, eikä kansallisomaisuutta kuvaava Fortum enää ole kiinnostava kohde ulkomaisille sijoittajille.

Ensimmäinen vaihtoehto on se, että säännöstelystä kokonaan luovutaan ja siis lupaehtoja tiukennetaan tappiin.

Toinen on se, että säännöstelyrajoja ei enää ole ja että Fortum toimittaa joka päivä jokaiselle ”kalan pöytään” ja sen ”virtuaalipilkin”. Oli se sitten kalana vain pelkkä kiiski, sekin riittää.

Tämän toisen vahtoehdon ansiosta lupaehdoistakaan ei enää tarvitsisi puhua ja Fortumin liiketoiminta muuttuisi suotavaksi liiketoiminnaksi.

huhtikuu 11, 2013 Posted by | energia, kehitysohjelma, ympäristönsuojelu, ympäristöoikeus | , , , , | Jätä kommentti