Ympäristö uutisia

Ympäristön tilan heikkeneminen siellä missä ihmisen toiminta sitä muuttaa

Miksi on hyvä olla laadunhallintajärjestelmä?

Miksi laadunhallintajärjestelmä?

  1. Järjestelmä on yhdessä ympäristöjärjestelmän tai sulautettuna ympäristöjärjestelmään viitekehys organisaation toiminnalle.
  2. Keino hahmottaa organisaation toiminta ympäristö ja sopeuttaa sen toiminta sidosryhmien odotuksiin
  3. Keino hakea, siirtää ja päivittää paremmat käytännöt ja vahvistaa näin kilpailu kykyä omien ja asiakkaiden etujen turvaamiseksi.
  4. Keino saattaa toimintatavat läpinäkyviksi ja levittää koko organisaation tietoisuuteen.
  5. Keino parantaa keskusteluyhteyttä ja viestintää.
  6. Keino linjata organisaation, prosessien, toimintojen, ryhmien ja henkilöiden ponnistukset yhdessä asetettuihin ja sisäistettyihin maaleihin.
  7. Keino kehittää prosesseja ja resursseja organisaation päämäärien mukaisesti.
  8. Keino ohjata ja parantaa toimintaa arviointien, mittausten ja palautteiden avulla.
  9. Keino vakioida toimintaa ja vähentää turhaa hajontaa.
  10. Keino kouluttaa jatkuvasti henkilöstöä.

 

Arvot

Arvot ohjaavat toimintaa:

1) Ylitämme asiakkaamme odotukset:

Tunnemme asiakkaidemme tarpeet ja odotukset. Haluamme luoda heille myönteisiä kokemuksia toimintamme jatkuvan uudistamisen ja yrittäjyyden avulla.

2) Olemme alamme paras:

Tarjoamme asiakkaillemme markkinoiden parhaat tuotteet ja palvelut varmistaaksemme kilpailukykymme ja menestyksemme.

3) Luomme hyvän työyhteisön:

Toimimme avoimessa, vuorovaikutteisessa ja ihmisiä arvostavassa työyhteisössä, jossa jokainen voi toimia täysipainoisesti ja aloitteellisesti.

4) Kannamme yhteiskunnallisen vastuumme:

Toimimme vastuullisesti ja noudatamme eettisesti hyväksyttäviä periaatteita kaikissa teoissamme niin työyhteisössämme kuin yhteistyökumppaneidemmekin kanssa.

Laatu

Laatua on kehitettävä:)

1) Luomme uuden ajan toimintoja ympärillemme:

Muodostamme tuotteistuksessamme uutta toimintatapaa.

2) Kehitämme PLUSSAA:

—?

3) Koulutamme ja palvelemme:

Koulutamme kaikkia asiakkaitamme käyttämään palvelujamme.

4) Vahvistamme entistä toimintaa:

Mahdollisuuksia  tuotteiden saatavuuksien jatkumiselle ja koulutustoiminnan paremmalle segmentoinnille.

Mainokset

helmikuu 16, 2018 Posted by | hyvinvointi, löydöt, yhteistoiminta, ympäristönsuojelu, ympäristöoikeus | , , , , , , , , | Jätä kommentti

Tankit vyöryvät pian Puolaan

nato_vs_libya

Olen seurannut kulttuurimatkojen antia tarkoituksenani avata uusia mahdollisuuksia Puolaan, Venäjälle, Liettuaan, Latviaan ja Viroon.

Meidän juuremme kun ovat Iranissa, siellä ruusun ja satakielen maassa. On syynsä ja seurauksensa, sanoo toistuvasti Jaakko Hämeen-Anttila, Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori.

Hän sanoo, että ’heidän itäiset vihollisensa ovat iranilaiset eli persialaiset. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että ’ruusun ja satakielen maa muokkasi klassisia kertomuksiamme, uskonnollisia käsityksiämme ja sairaanhoitolaitostamme – ja jopa suomen kieltä’ [Tiede, 2006, Jaakko Hämeenniemi-Anttila].

Kulttuurikäyttäytymiseemme on toinenkin syy. Se on juurissamme. Rakastamme kulttuuria. Juuri sitä kulttuuria, joka kumpuaa jo ennen antiikin kreikkalaisia. Ennen Persiaa ja Venäjää, idästä, suunnalta, josta suuri viisaus on tullut, puhutaan.

Se on antamassa meille jotain uutta, elinvoimaa, työtä ja kulttuuria. Se ei ole yksistään nähtävyyksiä ja kulttuurikokemuksia. Eikä yksistään lisääntyvien Idän, Aasian, Euroopan ja Välimeren matkojen ansiosta.

Juuremme tuovat meille mahdollisuuksia tulkita eri aikakausien tapahtumia ja tulevaisuutta jopa oikein. Juuri niiden syntyperäisten asioiden ansiosta, joista kielemme, käsityksemme ja toimemme ovat syntyneet.

Elämäntaitomme ja -laatumme ovat niistä riippuvaisia, mitä me suolistoomme umppaamme, tunteisiimme ja mielenlaatuumme johdatamme, unelmiimme saatamme. Timanttia etsien, voimaa hakien. Saamme sen, mistä me luovumme. Se, joka tekee meistä kiinnostavan ihmisen.

Huolestunut olen asiasta, josta pääministerimme Juha Sipilä keskusteli Puolan pääministerin  Beata Szydloninan kanssa eilen. Sipilä oli huolestunut Puolan demokratiakehityksestä Puolassa. Ensin kylläkin pääministerit aina keskustelevat keskenään toistensa kuulumiset.

Tämän huolestumisen taustalla, anteeksi,  tietenkin oli Puolan pääministerin elämäntaitojen opettava neuvo pääministerillemme jääviyskohuasiassa. Uskon, että elämäntaidot kumpuavat siitä kulttuurillisesta rikkaudesta, eivät sodanajan kohtaloista eivätkä niihin kytkeytyneistä perinteistä.

Olen ollut lähellä silloin kun pääministerimme oli nuori ja lapsemme leikkivät Rasinkankaan mutkassa onnellisena. Me nuoret aikuiset etsimme onnea silloin, huolettomana, lapset lahjana. Olen myös lähellä nytkin. Joudun kulttuurin ’solmujen ja sydänläpien’, (kuva otsikon alla) avulla avaamaan asiaa taas puolustamalla kotimaatani ja perintöäni. Tyhjänä. Voimatta vaikuttaa.

Pääministerimme Juha Sipilän huolestumisen taustalta löytyy se suomalaisen geeniperintönä saatu oman tontin puolustamisen tunne, epäilyksi Puolan demokratian tilasta.

Tiedämme osittain  kuinka viisaus ihmisessä ilmenee ja tiedämme Puolan pääministerin kokemuksista ja perinnöstä niin paljon kuin tarvitaan sovun löytämiseksi. Viisas vaikenee mutta vastaaminen kuuluu sivistykseen.

Toivon, että matkan anti vähintään kulttuurillisessa merkityksessä pääministerillemme oli antoisa.

Naton hyökätessä Libyaan tuli tunne, ’Rakkaus, se menee läpi sydämen’. Loukkaava, koskettava, tuo aiempi. Tunne on piirrettynä kuvaan, tauluun, otsikon alla. Olen lähestynyt Yhdysvaltain suurlähetystöä asiassa kyseisenä aikana tätä aiemmin, kyseisellä piirroksella ja tekstillä. Saadakseni edes yhden sodan ’loppumaan’. Entä nyt? Voisimmeko painostaa NATOA asialla?  Mietin, onko meillä tämän rakkauden uskomiseen varaa.

Nyt on uusi tilanne päällä. Tankit vyöryvät pian Puolaan. Venäjä vastaa. Kulttuuri unohtuu, särkyy. Tulee mieleen laulu ja runo ’Memorial Square’. Suomi täyttää 100 vuotta. Tuleeko pysyvää maailmanrauhaa milloinkaan? Tämä ei ole ainakaan idän syytä.

tammikuu 24, 2017 Posted by | hyvinvointi, kulttuuri | , , , , , , , | Jätä kommentti

Yksinäisyys on koskettava tarina 

 

Taloustutkimuksen vuoden 2016 mukaan yksinäisyydestä kärsii 68 % suomalaisista. Lisäksi näistä yksinäistä valtaosa on alle 35-vuotiaita. Näin selviää ylen tilaamasta tutkimuksesta.

Keskiviikon 23.11.2016 ylen a2-illassa aiheena ”yksinäisyys” käytiin viisasta ja todellista keskustelua yksinäisyyden aiheuttamista haasteista ja vaikutuksista henkilöön itseensä, ystävien saamiseen ennen parisuhdetta sekä viranomaisten ja päättäjien mahdollisuuksista auttaa ja miten.

Keskustelu kääntyi heti alkumetreillä kouluikäisiin lapsiin, heidän tuntemuksiinsa yksinäisyydestä. Keskustelussa mukana tiiviisti olivat sdp:n nykyinen ja jatkoa hakeva puoluejohtaja, entinen ammattiliittopomo kansanedustaja Antti Rinne, entinen keskustan eduskuntaryhmän, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja pankkivaltuuskunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen ja entinen NHL-jääkiekkoilija, käsityönopettaja Sami Helenius. Yksinäisyyden kokemuksista mukana oli kertomassa muun muassa bloggaaja Jenni Rotonen.

Yksinäisyyden vähentämiseksi Antti Rinteen mukaan Suomessa kaivattaisiin tiedon integrointia monelle asiantuntijalle reaaliaikaisena tietona perhe-ja yksilötasolla. Esimerkiksi jos perheeseen on syntynyt kaksoset, huolehdittaisiin se, että molemmilla lapsilla olisi kengät, ettei tarvitsisi sukkasillaan  toisen tulla kouluun. Tällainen tragedia Suomessa on jo nähty. Kaikilla keskusteluun osallistuneilla oli huoli  välitunnilla yksinkulkevasta, vähemmän huomiota saavasta koululaisesta puhumattakaan siitä syrjäytyvästä alle 35-vuotiaasta aikuisesta,  keneen yhteiskunnan ihmisestä välittäminen ei ollut ulottunut.

Miten huolehditaan riittävästä toimeentulosta ja tukijoista sellaisten perheiden osalta, joilla on pienellä aikavälillä syntynyt paljon lapsia esimerkiksi? Tällaiset perheet eivät tunnetusti ole ensisijaisesti hakemassa apua lasten yksilöllisten tarpeiden turvaamiseksi, joka näkyy yleisesti toimeentuloa suhteessa vähiten tarvitsevasta väestönosasta, selviää tutkimuksesta. Eikä yleisesti tällaista avuntarvetta edes tunnusteta yksinäisyyden aiheuttajaksi suurilapsisen perheenjäsenen osalla saatikaan välttämättömäksi ja harkinnanvaraiseksi avuntarpeeksi yleisesti. Ajatellaanko yleisesti, että se leikin kestäköön joka sen on aloittanut? Nähdäänkö tällainen perhe aina sosiaalista välttämätöntä apua tarvitsevaksi perheeksi kun jaettavaa henkeä kohti olisi tukitoimienkin kanssa vähemmän, epäillään. Ajatellaanko yleisesti, ettei suurilapsisia perheitä tarvitsisi erikseen ottaa huomioon? Mitä sanoo sosiaalilaki asiassa niin suomalaisten, ulkomaalaisten kuin muidenkin kansalaisuuden saaneiden etnis-taustaltaan erilaisten perheiden osalta?

Yleensä vielä määrältään tällaisissa suurissa lapsiperheissä tapahtuu epäsäännöllisen säännöllisesti erilaisia tragedioita ja muodostuu erilaisia traumoja suhteessa yksilapsisiin perheisiin. Miten jatkossa otetaan huomioon pääosin näistä aiheutuneet sairastumiset, varsinkin psyykkiset ongelmat ja asumus-ja avioerot lasten turvallisen tulevaisuuden jatkumona? Eikö tällaisessa tapauksessa tukea tarvitse myös ne monenlaisten tragedioiden kautta lapsistaan etääntyneet lasten fyysiset vanhemmat? –

Eikö nyt olisi aika kaikkien sosiaali-ja terveysalan, varsinkin sosiaalipsykologian asiantuntijoiden aika nostaa ”kynttilä pöydälle eikä pitää sitä vaan vakan alla”? Eikö nyt olisi suurimmassa vaarassa suhteessa muihin suomalaisiin  Suomessa asuvien ulkomaalaisten tavoissa edistää ystävyyttä otettava taas tarkasteluun, vain ja ainoastaan yksinäisyyttä ajatellen,  Tampereen yliopiston sosiaali-ja terveyspolitiikan professori Juha Saari? Mitä sanoo Suomen laki, lasten oikeudet ja perustuslaki asiassa? Onko lasten syntyvyydessä tässäkin tapauksessa positiivinen vaikutus yksinäisyyden vähenemiseen? Entä ulkomaalaisten hyvinvoinnin osalta ennen sosiaaliturvaa? Entä Suomen tulevaisuudelle? On siis myös tärkeää ymmärtää monikulttuuriset asiat yksinäisyyttä ehkäisemään, Tampereen yliopiston vuonna 2010 kansalaiskasvatukseen liittyvässä tutkimuksessa sanotaan. Tätä ehkäisytyötä tukee myös a2-illan keskiviikkona käyttämä ratkaisuryhmän tulokset. Oulun seudulla on lasten syntyvyys maan korkeinta suhteessa väkilukuun. Juuri Oulusta ovat monet Tampereen yliopiston kansalaiskasvatukseen ja sosiaali-ja terveyspolitiikan tutkimuksiin johtaneet tutkimukset saaneet alkunsa.

Keskittymiseen tutkimuksissa ovat osaltaan vaikuttaneet Oulun yliopiston Kajaanin kasvatustieteiden laitoksen opettajankoulutusyksikön toiminnan päättyminen ikävällä tavalla rahoitusvaikeuksiin juuri vuonna 2010 kevään jälkeen. Oulun yliopiston rahoitusvaikeudet 2010-2012 saivat aikaan maassa muuttoa, joka osaltaan loi mahdollisuuden lähimmän seuraavan yliopiston kehittämiselle. Työttömyys tuolloin koski 1600:aa Oulun yliopiston työntekijää.

Lähteet:

Asiaan liittyvät  tutkimukset ovat luettavissa osoitteessa: http://www.uta.fi/edu/tutkimus/julkais ut.html

kansalaiskasvatukseen liittyvä väitöskirja: https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/_/fi/cr_redir_all/fet/fet/sea?direction=2&id=10960099

KASVA-tohtoriohjelman väitöskirjat ovat luettavissa osoitteessa: http://edu.utu.fi/sivustot/kasva/julkaisut/vaitokset/2010/

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/opettajakoulutus-lopetetaan-kajaanista/164095/

STSKK: https://uutisoulu.wordpress.com/2012/10/12/maassa-maan-tavalla/

marraskuu 25, 2016 Posted by | hyvinvointi, kansalaiskasvatus, kehitysohjelma, sosiaali-ja terveyspolitiikka, yhteistoiminta | , , , , , | Jätä kommentti

Kiusaamisen vastakohta – sukeltamaan oppiminen

IMG_0016

Kotona, koulussa tai missä tahansa normaalisti oltaessa ei koskaan olla yksin vaan aina on olemassa toinen tai aina on olemassa mahdollisuus vähintään hengittämiseen. 

Elämässä on aina kiusattuja ja kiusaajia. Kirjoitukseni kumpuaa kuunnellessani kotimaani kauheuksia nuorisojengin pieksäessä lapsia kaduilla Helsingissä, erilaisia työpaikkakiusaamistragedioita ja lasten huonompiosaisuustarinoita kuunnellessani. Katso #a2ilta #anteeksi (twitter, facebook ja instagram) koulukiusaamisesta osoitteessa: http://areena.yle.fi/tv/2151997

Veden alle sukellettaessa tilanne on aivan toinen. Vaikka ollaan yhdessä, tehdään yhteistyötä ollaan silti vastuussa vain omasta selviytymisestä. Kaikki ovat omillaan veden alle sukellettaessa.

Omillaan ollaan huolimatta siitä, että veden alla ovat käytössä erilaiset viestinvälitystoimet radioyhteydestä käsimerkkeihin,erilaisiin merkkausvälineisiin, hengitysvälineisiin ja suojapukuihin.

Mahdollisuuksia on paljon. Hengissä pysyminen ei kuitenkaan ole itsestään selvyys. Veden alla päällimmäiseksi kysymykseksi nousee selviytyminen.

Kotonani opetan lapsiani sukeltamaan uitaessa, pidättämään hengitystään mahdollisimman pitkään kannustaen heitä omatoimiseen suoritukseen sukeltaessa.

Hengityksen pidättäminen rauhoittaa, hidastaa sydämenlyöntejä, sekä vähentää mahdollisen paniikin muodostumista veden alla, mikseipä myös normaalissa elämässä tämä ole terveellistä ja omatoimista kehittää omaa mielenhallintaa. Hengityksen pidättäminen luonnostaan estää hyperventilaatiota ja hengitysilman kulutuksen lisääntymistä. Se laskee paniikkitilaa ja rauhoittaa kehoa. Tästä alkaa muutosvalmentautuminen sukellusharrastusta ajatellen. Mikseipä kiusaamistilanteesta selviytymistä ajatellen.

Puolustautuminen, josta kerron kirjoitukseni lopussa, on kiusaamistilanteissa osaltaan myös muutosvalmentautumista.

Koulussa, kotona ja työssä koetaan suurimpana tekijänä  mahdollisimman selviytymisen merkitys. Ihminen joka harrastaa sukeltamista kokee paniikin olevan suurin vaara sukellettaessa. Elämässä paniikki saattaa joskus laukaista ongelmallisen tilanteen, virka-avun saapuminen paikalle laukaisee usein myös hankalan tilanteen.

Televisiossa esitetään ohjelmasarjaa sukeltamisesta, jossa sukelletaan milloin luoliin, milloin kadonneita meren pinnan alle jääneitä kaupunkeja etsimään tai uponneita aluksia katsomaan. http://areena.yle.fi/tv/2191872

Ohjelmassa pyritään välttämään negatiivisia vaikutteita kuten sukeltamaan sellaiseen paikkaan, johon on menehtynyt sukeltajia. Sukellukset ulotetaan maksimissaan 30 metriin pelkkää ilmaa paineistetuista pulloista hengittäen. Tällä vältetään mahdollinen sukeltajan tauti, joka suurempiin syvyyksiin pelkkää happea hengityksessä käytettäessä aiheutuu. Sukellettaessa liian nopeaa syvältä noustaessa verenkierrossa esiintyvä typpi purkautuessaan aiheuttaa sukeltajan taudin sukeltajassa.

Paniikin mahdollisuus nousee tällaisissa tapauksissa moninkertaiseksi normaaliin sukeltamiseen nähden. Paniikin tai pahoinvointikohtauksen iskiessä hengitykseen käytettävää suukappaletta,regulaattoria, josta ilmaa sukeltaja hengittää, ei missään tapauksessa saa päästää suustaan. Suukappaletta on hampailla puren pidettävä suussa. Se on elämisen edellytys.

Tähän on suora vertausmahdollisuus kiusaamistapauksiin. Adrenaliini, joka alkaa muodostumaan kiusaamistilanteissa toivottavasti kiusattuun tai kiusatun puolustajaan on mahdollisuus selviytyä voittajana kiusaamistilanteessa. Tällöin kiusatusta muodostuu helposti puolustajansa kanssa jonkinlainen samankaltaisuus-yhteys kiusaajiin nähden.

Voimakeinoja käyttäen puolustaminen tai takaisin selkään antaminen on tietenkin väärä tapa toimia. Verrattaessa itsensä puolustamista elämää ylläpitävään regulaattoriin veden alla on kuitenkin ainoa keino selviytyä pinteestä.

Eläminen on erilaisista pinteistä selviytymistä vähänkin normaalielämästä poikettaessa. Vanha viisaus sanoo elämän olevan aina kaaoksen rajamailla. Nuorten eläminen ei tarvitsisi olla kuitenkaan tällaista.

lokakuu 8, 2014 Posted by | hyvinvointi | , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Suomen energiapoliitikasta puhutaan tänään

   Bullshitbutton

Metsähakkeen syöttötariffin leikkaus, kivihiilen korvaaminen ydinvoimalla seuraavien vuosikymmenien aikana lupaa pääministeri Aleksander Stubb eduskunnan debatissa tänään. Samaan aikaan ex. pääministeri Jyrki Kataista testattiin Suomen maksukyvyn ja säästölinjausten suhteen Euroopan komission istunnossa.

Yleiskuva molempia esiintyjiä kohtaan muiden edustajien suhteessa oli hyvin haasteellinen; Vastuita pyrittiin siirtämään muille ministereille salissa syntyneessä älymölössä. Hallituksen ulkopuolella olevien edustajien mieltä kuuluvasti rassaa Suomen energiapolitiikan linjaukset. Tästä Aleksander Stubbin mukaan vastuun ottaa ministeri Jan Vapaavuori.

Kuuluvasti myös Saksan edustajat samaan aikaan esittivät vastakysymyksiä Jyrki Kataisen ehdotuksille Euroopan komissiossa.

Mikä todella on ilmastopolitiikan merkitys nyt? Onko IPPC-paneelin merkitys korostumassa ja onko koko Suomen ilmastomuutokseen vähentävästi vaikuttavat toimet todella vaikuttavat?

Käyttämätön sähkö ei maksa mitään, eikä se myöskään saastuta. Tämä on ristiriidassa Aleksander Stubbin ilmoitukseen tämän päivän ryhmäpuheenvuorossa. Stubb ilmoittaa, että talouskasvu ei ole ristiriidassa ilmastomuutoksen kasvun kanssa.

Istuvat edustajat kaipaavat juuri tähän ristiriitaan lisävastausta Aleksander Stubbilta hänen siirtäessään vastuun energiasta Vapaavuorelle ja taloudesta ministeri Antti Rinteelle.

Kansa kaipaa myös selvyyttä tähän energiaratkaisuun yhtä lailla kuin jätevesiasetukseen.

Tämä kirjoitus on suoraan kopiota kyseisten henkilöiden haastattelusta.

-STSKK-

lokakuu 7, 2014 Posted by | energia, kauppa, kehitysohjelma, kuntastrategia, ympäristönsuojelu, ympäristöoikeus | , | Jätä kommentti

Kuntauudistuksesta vielä asiaa

 

 

5940436

Kuva: Suomenmaa, maaseudulle rakentaminen on monin paikoin yhä hankalampaa. Arkistokuva: Maria Seppälä 

Pani mieleni miettimään kuntauudistusasioita uudelleen luettuani   Verkkoapilan kesän julkaisusta, että mitenkähän käy tavallisen kansalaisen asumisen viihtyvyyden suhteen?

Jyväskylässä on jo estetty uuden asunnon rakentaminen lapsiperhekriteereihin nojaten kunnan rakennusjärjestyksessä.

Kuvaan kuuluu, että Jyväskylässä on uusi rakennusjärjestys, joka on saatettu voimaan ilmeisen vaivihkaa, ilman riittävää keskustelua ja yksityiskohtien avaamista. Kun rakennusjärjestyksen ongelmiin herättiin, suurin osa puolueista teki valtuustoaloitteen saadakseen siihen muutoksia.

Aloite kuitenkin tyrmättiin perustelemalla, että muutos olisi suuri työ ja että rakennusjärjestys on ollut voimassa vasta vähän aikaa.

Asialla on kiire, aikaa on saada muutos rakennusjärjestykseen vain muutama päivä. Suurella todennäköisyydellä asiasta tulee hässäkkä.

Ymmärtääköhän kunnat ja kaupungit yhdistymissopimuksissaan ajatella todella, että:

Kuntien yhdistymisessä hyödyt lyövät haitat niin että käynnistyessään yhteistoiminta haitat tulisivat suoraan säästöiksi kuntatalouteen ja toisi vaikuttavuuteen juuri sen tarvitun laadun, asiakasnäkökulman, toteutuvan palvelun, eteenpäin menon,tyytyväisyyden molemmin puolin ja yksilöllisen avun suhteessa toteutuneeseen palveluun.

Ja asumisviihtyvyyteen vaikuttaa suoraan asukas itse, tyytyväisyyttä mittaa palvelun tuottaja (akkrekroitu pisteytetty asumisviihtyvyys).

Juuri nyt tapahtunut Jyväskylän kaupungin möhläys on rakennusjärjestyksessä, jonka sanottiin olevan niin paljon työtä vaatinut, että muutokselle olemassa olevaan rakennusjärjestykseen ei olisi mahdollisuutta.

Asiassa vedottiin muutostyön suuruuteen,  toisin kuin mitä Oulun kaupungin strategiapäällikön Kari-Pekka Kronqvistin mukaan asumisen elinkaaren ja asumisviihtyvyyden pisteytetty laskenta taas aiheuttaa kaupungin olemassa olevaan rakennusjärjestykseen verrattuna.

 

Molemmat ovat hakoteillä.

Ja molemmat puhuvat muutostyön suuruudesta, toinen uuden rakennusjärjestyksen, toinen taas uuden kansalaista ajattelevan asumisviihtyvyysstandardin puolesta. Tyhmää riitelyä, kaikenhan piti olla käsiteltynä yhdistymissopimuksissa!

Kaupungit ovat hukassa strategioineen, siksi ne tarvitsevat aloitteita ja tietenkin ennen virallisia yhdistymisiä! Kaavoitussopimuksia ja yhdistymissopimuksia on jälkeenpäin vaikea muuttaa.

 

 

 

elokuu 27, 2014 Posted by | hyvinvointi, kuntastrategia | , , | Jätä kommentti

Testaa, mikä laji sopii sinulle!

Vastaa kysymyksiin ja katso, millaista liikuntaa sinun kannattaisi kokeilla!

Mikä seuraavista kuvaa sinua parhaiten?

a) Seurallinen.

b) Tavoitteellinen.

c) Suoraan asiaan.

d) Spontaani.

Mikä on sinulle tärkeintä?

a) Turvallisuus.

b) Vaihtelu.

c) Jännitys.

d) Vapaus.

Mikä seuraavista häiritsee eniten?

a) Epätietoisuus aikatauluista.

b) Selkeiden tavoitteiden puuttuminen.

c) Liian hidas vauhti.

d) Kaikki on määritelty liian tarkasti ja yksityiskohtaisesti.

Kuinka tarkasti suunnittelet treenisi etukäteen?

a) Varaan mielelläni tunnin ennakkoon, mutta voin myös perua sen, jos minua ei huvitakaan mennä.

b) Teen tarkan suunnitelman ja aikataulutan menoni joka viikoksi.

c) Pidän huolta siitä, että ohjelmani on vaihteleva ja haastava.

d) En juuri suunnittele, teen päätökset mieluummin viime hetkellä.

Mikä kannustaa sinua liikkumaan?

a) Viihdyn innostavassa seurassa ja rakastan ryhmäliikuntatunteja.

b) Tarvitsen jonkun, joka neuvoo ja kannustaa minua eteenpäin.

c) Kyllästyn, jos joudun tekemään samoja asioita viikko toisensa perään.

d) Haluan harjoitella omaan tahtiini, enkä tahdo vertailla suoritustani muihin.

Mikä on tärkeintä kuntoilussa?

a) Että voin harjoitella ilman paineita sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä.

b) Harjoittelu tavoitteisiini parhaiten sopivan ohjelman mukaan.

c) Mahdollisuus kokeilla erilaisia lajeja monipuolisesti.

d) Mahdollisuus kuntoilla silloin, kun se sopii minulle parhaiten.

Mikä motivoi sinua jatkamaan?

a) Liikunnan tuoma hyvä olo ja rentoutuminen.

b) Mitattavat tulokset ja ulkomuodon muuttuminen.

c) Saavutukset ja hyvä fyysinen kunto.

d) Hyvä vastapaino arjen kiireille.

Haluatko satsata taloudellisesti?

a) Haluan kuntoilla laadukkaassa keskuksessa ja pidän trendikkäistä treenivaatteista.

b) Olen valmis maksamaan henkilökohtaisesta valmennuksesta ja kursseista.

c) Haluan ostaa parhaat varusteet ja kokeilla hintaviakin elämyksiä.

d) Haluan selvitä halvalla ja ostaa mahdollisimman vähän varusteita.

Eniten a-vastauksia: Fiilistelijä

Ryhmäliikunta on sinun juttusi. Tarvitset kannustavan vetäjän tai vähintään treenikaverin. Myös musiikki innostaa jaksamaan. Tiukkoja tavoitteita enemmän sinulle merkitsee liikunnan tuoma hyvä olo.

Kokeile vaikkapa joogaa, tanssia, zumbaa tai pilatesta. Tai innostaisiko sinua monessa paikassa tarjolla oleva ryhmälenkkeily? Näin kesällä kannattaa testata myös puistojumpat.

Eniten b-vastauksia: Tavoitteellinen

Haluat tarkan ohjelman ja selviä tavoitteita. Sen vuoksi sinulle sopivat lajit, joissa tulokset näkyvät selvästi. Henkilökohtainen valmentaja voi auttaa sinua asettamaan sopivia tavoitteita ja kannustaa saavuttamaan niitä.

Sinulle sopivia lajeja ovat kuntosaliharjoittelu, kahvakuula, bodypump, spinning tai crossfit. Kokeile suosittuja puolen tunnin jumppia, joita on tarjolla monissa kuntokeskuksissa. Ehkäpä kaipasitkin juuri tällaisia intensiivisiä puristuksia!

Eniten c-vastauksia: Haasteiden ystävä

Pitkästyt helposti, ja nautit siitä että ympärilläsi tapahtuu. Et halua tiukkoja aikatauluja tai tarkkoja rutiineja, vaan nautit joustavuudesta ja vaihtelevasta kunto-ohjelmasta. Pidät haasteista ja kokeilet mielelläsi rankempiakin lajeja. Kokeile rohkeasti uusia liikuntamuotoja, sillä ne tuovat kaipaamaasi vaihtelua.

Sinä voisit nauttia kiipeilystä, nyrkkeilystä, maastopyöräilystä, taistelulajeista, koskimelonnasta tai joukkuelajeista. Vahvasta kehosta on apua kaikissa näissä lajeissa, joten älä unohda lihaskuntoharjoittelua.

Eniten d-vastauksia: Omatoiminen

Määräät tahdin mieluiten itse ja haluat liikkua silloin kun itsellesi sopii. Et halua varata tunteja etukäteen ja aikatauluttaa liikuntaasi tarkkaan. Saatat nauttiakin ryhmäliikunnasta, mutta sen harrastaminen on hankalaa, koska teet päätökset treenistä viime tipassa.

Monet liikuntamuodot kuitenkin sopivat sinulle, kunhan vain voit päättää itse, miten ja missä liikut. Kokeile juoksua, vesijuoksua, sauvakävelyä, hiihtoa, pyöräilyä, uintia tai kotijumppaa. Osta käsipainot ja kokeile internetistä tai lehdistä löytämiäsi liikuntaohjelmia.

Osallistu kyselyyn:

Kiitos vastauksesta!

Lähteet: Expressen, Kuntokompassin personal trainer Jenni Eskelin.

joulukuu 13, 2013 Posted by | hyvinvointi | | Jätä kommentti

Fortumilla kaksi vaihtoehtoa hoitaa säännöstely kuntoon

NickinLohi

En tarvitsisi kuin ”virtuaalipilkin”, myöskin joka päivä kalaa ruokapöytääni. Nyt Oulujärvellä pitää kävellä lähes kilometri. jotta saisi pilkillä edes kalaa.

Terveyteni pysyisi vähintään ennallaan, saisin ”kalaa” ja harrastuksia; Voisinhan kävellä unelmien kalapaikalle kilometrin päähän muutenkin.

Olisin tyytyväinen tällaiseen ratkaisuun, jos säännöstelijä ja lupaehtojen myöntäjä kukin vuorollaan toimittaisivat kalaa ruokapöytääni, jotta pysyisin kalaleivän syrjässä kiinni.

Ammattikalastajat nauttikoon lestistään. Toisin sanoen hyötyköön kaikilla mahdollisilla tavoilla velvoitteiden, lupamaksujen ja omien toimiensakin tukemana. Ammattikalastajjien toimet ja tulokset ovat nähtävissä kalatalouden elpymisenä viime vuosista.

Ammattikalastajat kuuluvat ja ovat meille tärkeitä. Perustarpeiden osalta tietenkin. Siksi kalastus on suotavaa liiketoimintaa aivan kansallisellakin tasolla.

Fortumilla taas on vain kaksi vaihtoehtoa epäsuotuisan liiketoiminnan mahdollistamiseksi tulevaisuudessa. Muuta pakoreittiä ei ole, eikä kansallisomaisuutta kuvaava Fortum enää ole kiinnostava kohde ulkomaisille sijoittajille.

Ensimmäinen vaihtoehto on se, että säännöstelystä kokonaan luovutaan ja siis lupaehtoja tiukennetaan tappiin.

Toinen on se, että säännöstelyrajoja ei enää ole ja että Fortum toimittaa joka päivä jokaiselle ”kalan pöytään” ja sen ”virtuaalipilkin”. Oli se sitten kalana vain pelkkä kiiski, sekin riittää.

Tämän toisen vahtoehdon ansiosta lupaehdoistakaan ei enää tarvitsisi puhua ja Fortumin liiketoiminta muuttuisi suotavaksi liiketoiminnaksi.

huhtikuu 11, 2013 Posted by | energia, kehitysohjelma, ympäristönsuojelu, ympäristöoikeus | , , , , | Jätä kommentti

EMERGYSATOR

NOW!

maaliskuu 7, 2012 Posted by | hyvinvointi | Jätä kommentti

Tuotteen elinkaarimalli – halutun mittainen

Kestävään kehitykseen vaikutetaan hyvin voimakkaasti sillä miten mielletään palvelun tai tuotteen valmistukseen liittyvän palvelun tarve; tiedostettu tai tiedostamaton. Ts rakennetaan palvelun avulla tuotteelle halutun mittainen elinkaari. Avainsanat: feel it. know it.

Maalaisjärjellä ajateltuna osta itsellesi vain sitä mitä tarvitset. Voit eri toimilla näin jatkaa pidetyn tuotteesi elinkaarta (esim maalaus, entisöinti).

marraskuu 28, 2009 Posted by | hyvinvointi | Jätä kommentti