Ympäristö uutisia

Ympäristön tilan heikkeneminen siellä missä ihmisen toiminta sitä muuttaa

Tankit vyöryvät pian Puolaan

nato_vs_libya

Olen seurannut kulttuurimatkojen antia tarkoituksenani avata uusia mahdollisuuksia Puolaan, Venäjälle, Liettuaan, Latviaan ja Viroon.

Meidän juuremme kun ovat Iranissa, siellä ruusun ja satakielen maassa. On syynsä ja seurauksensa, sanoo toistuvasti Jaakko Hämeen-Anttila, Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori.

Hän sanoo, että ’heidän itäiset vihollisensa ovat iranilaiset eli persialaiset. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että ’ruusun ja satakielen maa muokkasi klassisia kertomuksiamme, uskonnollisia käsityksiämme ja sairaanhoitolaitostamme – ja jopa suomen kieltä’ [Tiede, 2006, Jaakko Hämeenniemi-Anttila].

Kulttuurikäyttäytymiseemme on toinenkin syy. Se on juurissamme. Rakastamme kulttuuria. Juuri sitä kulttuuria, joka kumpuaa jo ennen antiikin kreikkalaisia. Ennen Persiaa ja Venäjää, idästä, suunnalta, josta suuri viisaus on tullut, puhutaan.

Se on antamassa meille jotain uutta, elinvoimaa, työtä ja kulttuuria. Se ei ole yksistään nähtävyyksiä ja kulttuurikokemuksia. Eikä yksistään lisääntyvien Idän, Aasian, Euroopan ja Välimeren matkojen ansiosta.

Juuremme tuovat meille mahdollisuuksia tulkita eri aikakausien tapahtumia ja tulevaisuutta jopa oikein. Juuri niiden syntyperäisten asioiden ansiosta, joista kielemme, käsityksemme ja toimemme ovat syntyneet.

Elämäntaitomme ja -laatumme ovat niistä riippuvaisia, mitä me suolistoomme umppaamme, tunteisiimme ja mielenlaatuumme johdatamme, unelmiimme saatamme. Timanttia etsien, voimaa hakien. Saamme sen, mistä me luovumme. Se, joka tekee meistä kiinnostavan ihmisen.

Huolestunut olen asiasta, josta pääministerimme Juha Sipilä keskusteli Puolan pääministerin  Beata Szydloninan kanssa eilen. Sipilä oli huolestunut Puolan demokratiakehityksestä Puolassa. Ensin kylläkin pääministerit aina keskustelevat keskenään toistensa kuulumiset.

Tämän huolestumisen taustalla, anteeksi,  tietenkin oli Puolan pääministerin elämäntaitojen opettava neuvo pääministerillemme jääviyskohuasiassa. Uskon, että elämäntaidot kumpuavat siitä kulttuurillisesta rikkaudesta, eivät sodanajan kohtaloista eivätkä niihin kytkeytyneistä perinteistä.

Olen ollut lähellä silloin kun pääministerimme oli nuori ja lapsemme leikkivät Rasinkankaan mutkassa onnellisena. Me nuoret aikuiset etsimme onnea silloin, huolettomana, lapset lahjana. Olen myös lähellä nytkin. Joudun kulttuurin ’solmujen ja sydänläpien’, (kuva otsikon alla) avulla avaamaan asiaa taas puolustamalla kotimaatani ja perintöäni. Tyhjänä. Voimatta vaikuttaa.

Pääministerimme Juha Sipilän huolestumisen taustalta löytyy se suomalaisen geeniperintönä saatu oman tontin puolustamisen tunne, epäilyksi Puolan demokratian tilasta.

Tiedämme osittain  kuinka viisaus ihmisessä ilmenee ja tiedämme Puolan pääministerin kokemuksista ja perinnöstä niin paljon kuin tarvitaan sovun löytämiseksi. Viisas vaikenee mutta vastaaminen kuuluu sivistykseen.

Toivon, että matkan anti vähintään kulttuurillisessa merkityksessä pääministerillemme oli antoisa.

Naton hyökätessä Libyaan tuli tunne, ’Rakkaus, se menee läpi sydämen’. Loukkaava, koskettava, tuo aiempi. Tunne on piirrettynä kuvaan, tauluun, otsikon alla. Olen lähestynyt Yhdysvaltain suurlähetystöä asiassa kyseisenä aikana tätä aiemmin, kyseisellä piirroksella ja tekstillä. Saadakseni edes yhden sodan ’loppumaan’. Entä nyt? Voisimmeko painostaa NATOA asialla?  Mietin, onko meillä tämän rakkauden uskomiseen varaa.

Nyt on uusi tilanne päällä. Tankit vyöryvät pian Puolaan. Venäjä vastaa. Kulttuuri unohtuu, särkyy. Tulee mieleen laulu ja runo ’Memorial Square’. Suomi täyttää 100 vuotta. Tuleeko pysyvää maailmanrauhaa milloinkaan? Tämä ei ole ainakaan idän syytä.

Mainokset

tammikuu 24, 2017 Posted by | hyvinvointi, kulttuuri | , , , , , , , | Jätä kommentti

Yksinäisyys on koskettava tarina 

 

Taloustutkimuksen vuoden 2016 mukaan yksinäisyydestä kärsii 68 % suomalaisista. Lisäksi näistä yksinäistä valtaosa on alle 35-vuotiaita. Näin selviää ylen tilaamasta tutkimuksesta.

Keskiviikon 23.11.2016 ylen a2-illassa aiheena ”yksinäisyys” käytiin viisasta ja todellista keskustelua yksinäisyyden aiheuttamista haasteista ja vaikutuksista henkilöön itseensä, ystävien saamiseen ennen parisuhdetta sekä viranomaisten ja päättäjien mahdollisuuksista auttaa ja miten.

Keskustelu kääntyi heti alkumetreillä kouluikäisiin lapsiin, heidän tuntemuksiinsa yksinäisyydestä. Keskustelussa mukana tiiviisti olivat sdp:n nykyinen ja jatkoa hakeva puoluejohtaja, entinen ammattiliittopomo kansanedustaja Antti Rinne, entinen keskustan eduskuntaryhmän, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja pankkivaltuuskunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen ja entinen NHL-jääkiekkoilija, käsityönopettaja Sami Helenius. Yksinäisyyden kokemuksista mukana oli kertomassa muun muassa bloggaaja Jenni Rotonen.

Yksinäisyyden vähentämiseksi Antti Rinteen mukaan Suomessa kaivattaisiin tiedon integrointia monelle asiantuntijalle reaaliaikaisena tietona perhe-ja yksilötasolla. Esimerkiksi jos perheeseen on syntynyt kaksoset, huolehdittaisiin se, että molemmilla lapsilla olisi kengät, ettei tarvitsisi sukkasillaan  toisen tulla kouluun. Tällainen tragedia Suomessa on jo nähty. Kaikilla keskusteluun osallistuneilla oli huoli  välitunnilla yksinkulkevasta, vähemmän huomiota saavasta koululaisesta puhumattakaan siitä syrjäytyvästä alle 35-vuotiaasta aikuisesta,  keneen yhteiskunnan ihmisestä välittäminen ei ollut ulottunut.

Miten huolehditaan riittävästä toimeentulosta ja tukijoista sellaisten perheiden osalta, joilla on pienellä aikavälillä syntynyt paljon lapsia esimerkiksi? Tällaiset perheet eivät tunnetusti ole ensisijaisesti hakemassa apua lasten yksilöllisten tarpeiden turvaamiseksi, joka näkyy yleisesti toimeentuloa suhteessa vähiten tarvitsevasta väestönosasta, selviää tutkimuksesta. Eikä yleisesti tällaista avuntarvetta edes tunnusteta yksinäisyyden aiheuttajaksi suurilapsisen perheenjäsenen osalla saatikaan välttämättömäksi ja harkinnanvaraiseksi avuntarpeeksi yleisesti. Ajatellaanko yleisesti, että se leikin kestäköön joka sen on aloittanut? Nähdäänkö tällainen perhe aina sosiaalista välttämätöntä apua tarvitsevaksi perheeksi kun jaettavaa henkeä kohti olisi tukitoimienkin kanssa vähemmän, epäillään. Ajatellaanko yleisesti, ettei suurilapsisia perheitä tarvitsisi erikseen ottaa huomioon? Mitä sanoo sosiaalilaki asiassa niin suomalaisten, ulkomaalaisten kuin muidenkin kansalaisuuden saaneiden etnis-taustaltaan erilaisten perheiden osalta?

Yleensä vielä määrältään tällaisissa suurissa lapsiperheissä tapahtuu epäsäännöllisen säännöllisesti erilaisia tragedioita ja muodostuu erilaisia traumoja suhteessa yksilapsisiin perheisiin. Miten jatkossa otetaan huomioon pääosin näistä aiheutuneet sairastumiset, varsinkin psyykkiset ongelmat ja asumus-ja avioerot lasten turvallisen tulevaisuuden jatkumona? Eikö tällaisessa tapauksessa tukea tarvitse myös ne monenlaisten tragedioiden kautta lapsistaan etääntyneet lasten fyysiset vanhemmat? –

Eikö nyt olisi aika kaikkien sosiaali-ja terveysalan, varsinkin sosiaalipsykologian asiantuntijoiden aika nostaa ”kynttilä pöydälle eikä pitää sitä vaan vakan alla”? Eikö nyt olisi suurimmassa vaarassa suhteessa muihin suomalaisiin  Suomessa asuvien ulkomaalaisten tavoissa edistää ystävyyttä otettava taas tarkasteluun, vain ja ainoastaan yksinäisyyttä ajatellen,  Tampereen yliopiston sosiaali-ja terveyspolitiikan professori Juha Saari? Mitä sanoo Suomen laki, lasten oikeudet ja perustuslaki asiassa? Onko lasten syntyvyydessä tässäkin tapauksessa positiivinen vaikutus yksinäisyyden vähenemiseen? Entä ulkomaalaisten hyvinvoinnin osalta ennen sosiaaliturvaa? Entä Suomen tulevaisuudelle? On siis myös tärkeää ymmärtää monikulttuuriset asiat yksinäisyyttä ehkäisemään, Tampereen yliopiston vuonna 2010 kansalaiskasvatukseen liittyvässä tutkimuksessa sanotaan. Tätä ehkäisytyötä tukee myös a2-illan keskiviikkona käyttämä ratkaisuryhmän tulokset. Oulun seudulla on lasten syntyvyys maan korkeinta suhteessa väkilukuun. Juuri Oulusta ovat monet Tampereen yliopiston kansalaiskasvatukseen ja sosiaali-ja terveyspolitiikan tutkimuksiin johtaneet tutkimukset saaneet alkunsa.

Keskittymiseen tutkimuksissa ovat osaltaan vaikuttaneet Oulun yliopiston Kajaanin kasvatustieteiden laitoksen opettajankoulutusyksikön toiminnan päättyminen ikävällä tavalla rahoitusvaikeuksiin juuri vuonna 2010 kevään jälkeen. Oulun yliopiston rahoitusvaikeudet 2010-2012 saivat aikaan maassa muuttoa, joka osaltaan loi mahdollisuuden lähimmän seuraavan yliopiston kehittämiselle. Työttömyys tuolloin koski 1600:aa Oulun yliopiston työntekijää.

Lähteet:

Asiaan liittyvät  tutkimukset ovat luettavissa osoitteessa: http://www.uta.fi/edu/tutkimus/julkais ut.html

kansalaiskasvatukseen liittyvä väitöskirja: https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/_/fi/cr_redir_all/fet/fet/sea?direction=2&id=10960099

KASVA-tohtoriohjelman väitöskirjat ovat luettavissa osoitteessa: http://edu.utu.fi/sivustot/kasva/julkaisut/vaitokset/2010/

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/opettajakoulutus-lopetetaan-kajaanista/164095/

STSKK: https://uutisoulu.wordpress.com/2012/10/12/maassa-maan-tavalla/

marraskuu 25, 2016 Posted by | hyvinvointi, kansalaiskasvatus, kehitysohjelma, sosiaali-ja terveyspolitiikka, yhteistoiminta | , , , , , | Jätä kommentti