Ympäristö uutisia

Ympäristön tilan heikkeneminen siellä missä ihmisen toiminta sitä muuttaa

SUOMI, SOTE JA EDESMENNEET KUNTA-JA ALUEHALLINNONUUDISTUKSET

idea.jpgNyt pian ovat kuntien mahdollisuudet omien terveyspalveluiden paremmuuteen alkamassa. Kuntien ”brändipersoonia ei pian enää ole”. Muhoksella ei voida pian enää ylpeillä nopeilla lääkäripalveluilla eikä Kempeleessä laadukkaimpaan sote-palveluun kuntien historiassa. Liminka ei voi enää ylpeillä surullisenkuuluisiksi tulleilla sosiaalihuoltoon liittyvissä ratkaisuissa eikä Haukipudas omilla surullisilla tunnusluvuillaan. Jotain positiivistakin siis löytyy.

Uuden sosiaali-ja terveyspalvelu-uudistuksen edetessä kuntien palveluidentuottajien lattiat muuttuvat ”pyykkilaudoiksi”. Ei kulumisen takia vaan harmaantumisen ja samankaltaistumisen takia. Erilaisuutta ei enää arvosteta eikä pieniä palvelutiloja enää tueta. Erilaiset olohuoneet ja asukastuvat saavat uuden merkityksen. Hyvinvoinnin osalta ruokapolitiikassa nähdään huima roolien vaihtuminen tuottajan osalla. Itsestä huolehtiminen ei ole pian enää ikään perustuvaa.

Pian brändejä ei enää ole. On saatu kuitenkin maakunnallinen ohjaustoimenpide, joka vetäisi vertoja Pekka Himasen tulevaisuudentutkimusraporttiin suhteessa terveydenhuollon, tyytyväisen asumisen ja päätöksenteon suhteen toimiessa. On saatu ratkaisu tekoälyn korvaaviin menetelmiin tulevaisuudessa.

Nyt suunniteltu SOTE-ratkaisu on toteutuessaan juuri päinvastainen osalla kunnissa toteutuneista tilaaja-tuottajamalleista. Siinä porrastetut hallinnot poistuvat järjestyksessä uuden SOTE-ratkaisun tieltä. Yksi, mikä on varmaa, on se ettei jo kansalaiselle vieraaksi jääneeseen maakuntahallintoon, nykyiseen aluehallintoon ole tulossa minkäänlaisia poistoja niin henkilöstön kuin toimintojen osalta. Onko koko SOTESTA tulemassa turhake, kysytään?

Käytössä olevasta palvelumallista ei oteta mitään uuteen ratkaisuun. Kaikki rajoitukset suunnitellaan tiivistetysti siten, että. jokainen osa alueesta käsitellään jatkossa erikseen poissulkematta mahdollisuutta estää koko SOTEN järjestämistä itsehallintoalueella. Tästä hyvänä esimerkkinä tulee olemaan Kainuun maakunta.

Uudessa SOTESSA osataan erottaa hallinnolliset ja palvelulliset kriteerit toisistaan antaen työntekijälle tilaa toimia palveluiden jatkuvuuden kannalta vähentäen byrokratian tarvetta ohjauksessa. Vaan onko työntekijällä mahdollisuutta vaikuttaa hallinnon toimiin säästävästi jatkossa, jota nyt etukäteen suunnitellaan lausuntokierroksien avulla päätettäväksi ja ”lukkoon lyödyksi”? Onko mitään säästöjä tulossa aluehallintoon ollenkaan, kysytään?

Onko kunnilla lausuntokierroksien aikana velvollisuus edes kuunnella tavallisen kuntalaisen ehdotuksia esimerkiksi kanavasta, jota kautta kuntalainen voi suoraan vaikuttaa akkrekkroituun itsehallintoon suoraan palvelukustannuksia säästäen. Vai ollaanko silti samassa tilanteessa kuin ennenkin jossa tilaajaportaat on poistettu mutta portaat ovat edelleen aluehallinnossa? Eikö oppilas asiassa voi koskaan olla ”opettaja”, asiakas akkrekkroitu asiakas?

Onko nyt tulevassa monikanavaisessa yhteistyössä asiakkaalla vaikuttaa yhdenkään kanavan kautta hallintoon? Niin, että siitä tulisi nyt 15 vuoden pitkän tauon jälkeen jotain konkreettista asiakasta ajatellen. Siis joustavaa ja avointa hallintoa. Palveluiden tuotanto on jo monien Kainuun- ja tilaajatuottajamallien kautta koettu joustavaksi. Miksi siis purkaa niitä alta?

Tavallisen ihmisen ymmärrys ei riitä yhdistetyn tiedon, digilaitehankintojen ja hallinnon päällekkäisyyksien kustannuksia säästävään vaikutukseen. Tiedonannoissa voisi asiaa käsitellä selkokielellä niin, että vanhan tavan jo oppinut kansalainenkin sen ymmärtää.

Nyt olisi terveydenhoidon hallinnon ammattilaistenkin aika istahtaa hetkeksi ”kannoille istumaan”, koulutuskuntayhtymän OSAO:n rehtorin sanomalla tavalla aikoinaan nimiuudistuksessa. Ajatus uudesta mallista kirkastuisi oikeiksi säästötavoitteiksi. Ehdittäisiin katsella sivuille, oikealle ja vasemmalle ja vähän taaksepäinkin. Tähän asti on myös uudistustavoitteissa juostu aivan väsyksiin asti, kertoo hallintoylilääkäri Keijo Koski taannoisesta lausuntokierrosmenettelyistä sekä toimista yhden tiedon saamiseksi digihankkeessa sote-valmisteluissa.

Kuitenkin huonona puolena voidaan pitää asumisen merkityksen kunnissa korostuessa: Asukkaan kannalta elinvoimaisen asumisen osalta ei päästä oikeaan lopputulokseen asumisen ja rakentamisen painopisteen muuttuessa keskuskuntavoittoiseksi ja sosiaali-ja terveyspalveluiden palveluiden muuttumisen maakuntavoittoiseksi. Asukkaan päätöksentekovalta asumisen eri alueilla ja eri terveyspalveluita hankittaessa yleisesti heikkenee. Kohti monopolihallintoa siis ollaan menossa. Se onko tuo Keskustan vai Kokoomuksen hanke, voidaan olla montaa mieltä.

Mainokset

elokuu 20, 2019 Posted by | hyvinvointi, kansalaiskasvatus, kauppa, kehitysohjelma, kulttuuri, kuntastrategia, sosiaali-ja terveyspolitiikka, yhteistoiminta | Jätä kommentti

Suomen energiapoliitikasta puhutaan tänään

   Bullshitbutton

Metsähakkeen syöttötariffin leikkaus, kivihiilen korvaaminen ydinvoimalla seuraavien vuosikymmenien aikana lupaa pääministeri Aleksander Stubb eduskunnan debatissa tänään. Samaan aikaan ex. pääministeri Jyrki Kataista testattiin Suomen maksukyvyn ja säästölinjausten suhteen Euroopan komission istunnossa.

Yleiskuva molempia esiintyjiä kohtaan muiden edustajien suhteessa oli hyvin haasteellinen; Vastuita pyrittiin siirtämään muille ministereille salissa syntyneessä älymölössä. Hallituksen ulkopuolella olevien edustajien mieltä kuuluvasti rassaa Suomen energiapolitiikan linjaukset. Tästä Aleksander Stubbin mukaan vastuun ottaa ministeri Jan Vapaavuori.

Kuuluvasti myös Saksan edustajat samaan aikaan esittivät vastakysymyksiä Jyrki Kataisen ehdotuksille Euroopan komissiossa.

Mikä todella on ilmastopolitiikan merkitys nyt? Onko IPPC-paneelin merkitys korostumassa ja onko koko Suomen ilmastomuutokseen vähentävästi vaikuttavat toimet todella vaikuttavat?

Käyttämätön sähkö ei maksa mitään, eikä se myöskään saastuta. Tämä on ristiriidassa Aleksander Stubbin ilmoitukseen tämän päivän ryhmäpuheenvuorossa. Stubb ilmoittaa, että talouskasvu ei ole ristiriidassa ilmastomuutoksen kasvun kanssa.

Istuvat edustajat kaipaavat juuri tähän ristiriitaan lisävastausta Aleksander Stubbilta hänen siirtäessään vastuun energiasta Vapaavuorelle ja taloudesta ministeri Antti Rinteelle.

Kansa kaipaa myös selvyyttä tähän energiaratkaisuun yhtä lailla kuin jätevesiasetukseen.

Tämä kirjoitus on suoraan kopiota kyseisten henkilöiden haastattelusta.

-STSKK-

lokakuu 7, 2014 Posted by | energia, kauppa, kehitysohjelma, kuntastrategia, ympäristönsuojelu, ympäristöoikeus | , | Jätä kommentti

Kuntauudistuksesta vielä asiaa

 

 

5940436

Kuva: Suomenmaa, maaseudulle rakentaminen on monin paikoin yhä hankalampaa. Arkistokuva: Maria Seppälä 

Pani mieleni miettimään kuntauudistusasioita uudelleen luettuani   Verkkoapilan kesän julkaisusta, että mitenkähän käy tavallisen kansalaisen asumisen viihtyvyyden suhteen?

Jyväskylässä on jo estetty uuden asunnon rakentaminen lapsiperhekriteereihin nojaten kunnan rakennusjärjestyksessä.

Kuvaan kuuluu, että Jyväskylässä on uusi rakennusjärjestys, joka on saatettu voimaan ilmeisen vaivihkaa, ilman riittävää keskustelua ja yksityiskohtien avaamista. Kun rakennusjärjestyksen ongelmiin herättiin, suurin osa puolueista teki valtuustoaloitteen saadakseen siihen muutoksia.

Aloite kuitenkin tyrmättiin perustelemalla, että muutos olisi suuri työ ja että rakennusjärjestys on ollut voimassa vasta vähän aikaa.

Asialla on kiire, aikaa on saada muutos rakennusjärjestykseen vain muutama päivä. Suurella todennäköisyydellä asiasta tulee hässäkkä.

Ymmärtääköhän kunnat ja kaupungit yhdistymissopimuksissaan ajatella todella, että:

Kuntien yhdistymisessä hyödyt lyövät haitat niin että käynnistyessään yhteistoiminta haitat tulisivat suoraan säästöiksi kuntatalouteen ja toisi vaikuttavuuteen juuri sen tarvitun laadun, asiakasnäkökulman, toteutuvan palvelun, eteenpäin menon,tyytyväisyyden molemmin puolin ja yksilöllisen avun suhteessa toteutuneeseen palveluun.

Ja asumisviihtyvyyteen vaikuttaa suoraan asukas itse, tyytyväisyyttä mittaa palvelun tuottaja (akkrekroitu pisteytetty asumisviihtyvyys).

Juuri nyt tapahtunut Jyväskylän kaupungin möhläys on rakennusjärjestyksessä, jonka sanottiin olevan niin paljon työtä vaatinut, että muutokselle olemassa olevaan rakennusjärjestykseen ei olisi mahdollisuutta.

Asiassa vedottiin muutostyön suuruuteen,  toisin kuin mitä Oulun kaupungin strategiapäällikön Kari-Pekka Kronqvistin mukaan asumisen elinkaaren ja asumisviihtyvyyden pisteytetty laskenta taas aiheuttaa kaupungin olemassa olevaan rakennusjärjestykseen verrattuna.

 

Molemmat ovat hakoteillä.

Ja molemmat puhuvat muutostyön suuruudesta, toinen uuden rakennusjärjestyksen, toinen taas uuden kansalaista ajattelevan asumisviihtyvyysstandardin puolesta. Tyhmää riitelyä, kaikenhan piti olla käsiteltynä yhdistymissopimuksissa!

Kaupungit ovat hukassa strategioineen, siksi ne tarvitsevat aloitteita ja tietenkin ennen virallisia yhdistymisiä! Kaavoitussopimuksia ja yhdistymissopimuksia on jälkeenpäin vaikea muuttaa.

 

 

 

elokuu 27, 2014 Posted by | hyvinvointi, kuntastrategia | , , | Jätä kommentti

Lasten innolla uudistumaan

  1. Halosen Eero oikeassa vieraskolumnissaan 23.1.2014.
    Lähde:www.forum24.fi

UUTISET STSKK

23_1_2014_eero_halonen

Eero Halonen. BusinessOulu liikelaitoksen puheenjohtaja, kesk. Kuva:://www.forum24.fi/assets/images/23_1_2014_eero_halonen.jpg

Kun juttelemme menneestä ajasta, niin lähes kaikki kokevat, että ennen asiat olivat hyvin. Tämä on hyvä inhimillinen ominaisuus, joka antaa paljon anteeksi itselle ja muille. Mielenkiintoista on kuitenkin, että me samat ihmiset koemme jostain syystä nykytilan huonompana ja tulevaisuuden jopa pelottavana.

Poikkeuksen tekevät lapset, jotka nauttivat täysillä jokaisesta hetkestä uupumukseen saakka ja uskovat pelottomasti tulevaisuuden tuovan kaikkea hyvää. He ovat ennakkoluuttomia, oppivat leikkien ja erehdystenkin kautta jatkuvasti uutta. Testaavat jatkuvasti rajojaan ja kykyjään. He selvästi nauttivat uudistumisesta.
Yksinkertaistettuna mikä tahansa yhtiö on vain numerosarja kaupparekisterissä ja se perustehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Voitosta maksetaan tietysti veroa yhteiskunnan käyttöön.
Lisäksi menestyvä yritys työllistää ihmisiä ja tarjoaa tuotteillaan tai palveluillaan monenlaista mielihyvää ja lisäarvoa asiakkailleen.
Yrityksen toiminta on yhtä hyvää kuin sen henkilökunnan asenteet, ahkeruus ja yritysjohdon tuloksenteon nälkä. Ilman menestyvää yritystoimintaa yhteiskuntamme rattaat eivät pyöri. Yrityksen menestys ei ole automaattista – pitkäjänteinen menestys vielä vähemmän…

View original post 157 more words

tammikuu 23, 2014 Posted by | Blogroll, hyvinvointi, kansalaiskasvatus, kuntastrategia, yhteistoiminta | Jätä kommentti