Ympäristö uutisia

Ympäristön tilan heikkeneminen siellä missä ihmisen toiminta sitä muuttaa

SUOMI, SOTE JA EDESMENNEET KUNTA-JA ALUEHALLINNONUUDISTUKSET

idea.jpgNyt pian ovat kuntien mahdollisuudet omien terveyspalveluiden paremmuuteen alkamassa. Kuntien ”brändipersoonia ei pian enää ole”. Muhoksella ei voida pian enää ylpeillä nopeilla lääkäripalveluilla eikä Kempeleessä laadukkaimpaan sote-palveluun kuntien historiassa. Liminka ei voi enää ylpeillä surullisenkuuluisiksi tulleilla sosiaalihuoltoon liittyvissä ratkaisuissa eikä Haukipudas omilla surullisilla tunnusluvuillaan. Jotain positiivistakin siis löytyy.

Uuden sosiaali-ja terveyspalvelu-uudistuksen edetessä kuntien palveluidentuottajien lattiat muuttuvat ”pyykkilaudoiksi”. Ei kulumisen takia vaan harmaantumisen ja samankaltaistumisen takia. Erilaisuutta ei enää arvosteta eikä pieniä palvelutiloja enää tueta. Erilaiset olohuoneet ja asukastuvat saavat uuden merkityksen. Hyvinvoinnin osalta ruokapolitiikassa nähdään huima roolien vaihtuminen tuottajan osalla. Itsestä huolehtiminen ei ole pian enää ikään perustuvaa.

Pian brändejä ei enää ole. On saatu kuitenkin maakunnallinen ohjaustoimenpide, joka vetäisi vertoja Pekka Himasen tulevaisuudentutkimusraporttiin suhteessa terveydenhuollon, tyytyväisen asumisen ja päätöksenteon suhteen toimiessa. On saatu ratkaisu tekoälyn korvaaviin menetelmiin tulevaisuudessa.

Nyt suunniteltu SOTE-ratkaisu on toteutuessaan juuri päinvastainen osalla kunnissa toteutuneista tilaaja-tuottajamalleista. Siinä porrastetut hallinnot poistuvat järjestyksessä uuden SOTE-ratkaisun tieltä. Yksi, mikä on varmaa, on se ettei jo kansalaiselle vieraaksi jääneeseen maakuntahallintoon, nykyiseen aluehallintoon ole tulossa minkäänlaisia poistoja niin henkilöstön kuin toimintojen osalta. Onko koko SOTESTA tulemassa turhake, kysytään?

Käytössä olevasta palvelumallista ei oteta mitään uuteen ratkaisuun. Kaikki rajoitukset suunnitellaan tiivistetysti siten, että. jokainen osa alueesta käsitellään jatkossa erikseen poissulkematta mahdollisuutta estää koko SOTEN järjestämistä itsehallintoalueella. Tästä hyvänä esimerkkinä tulee olemaan Kainuun maakunta.

Uudessa SOTESSA osataan erottaa hallinnolliset ja palvelulliset kriteerit toisistaan antaen työntekijälle tilaa toimia palveluiden jatkuvuuden kannalta vähentäen byrokratian tarvetta ohjauksessa. Vaan onko työntekijällä mahdollisuutta vaikuttaa hallinnon toimiin säästävästi jatkossa, jota nyt etukäteen suunnitellaan lausuntokierroksien avulla päätettäväksi ja ”lukkoon lyödyksi”? Onko mitään säästöjä tulossa aluehallintoon ollenkaan, kysytään?

Onko kunnilla lausuntokierroksien aikana velvollisuus edes kuunnella tavallisen kuntalaisen ehdotuksia esimerkiksi kanavasta, jota kautta kuntalainen voi suoraan vaikuttaa akkrekkroituun itsehallintoon suoraan palvelukustannuksia säästäen. Vai ollaanko silti samassa tilanteessa kuin ennenkin jossa tilaajaportaat on poistettu mutta portaat ovat edelleen aluehallinnossa? Eikö oppilas asiassa voi koskaan olla ”opettaja”, asiakas akkrekkroitu asiakas?

Onko nyt tulevassa monikanavaisessa yhteistyössä asiakkaalla vaikuttaa yhdenkään kanavan kautta hallintoon? Niin, että siitä tulisi nyt 15 vuoden pitkän tauon jälkeen jotain konkreettista asiakasta ajatellen. Siis joustavaa ja avointa hallintoa. Palveluiden tuotanto on jo monien Kainuun- ja tilaajatuottajamallien kautta koettu joustavaksi. Miksi siis purkaa niitä alta?

Tavallisen ihmisen ymmärrys ei riitä yhdistetyn tiedon, digilaitehankintojen ja hallinnon päällekkäisyyksien kustannuksia säästävään vaikutukseen. Tiedonannoissa voisi asiaa käsitellä selkokielellä niin, että vanhan tavan jo oppinut kansalainenkin sen ymmärtää.

Nyt olisi terveydenhoidon hallinnon ammattilaistenkin aika istahtaa hetkeksi ”kannoille istumaan”, koulutuskuntayhtymän OSAO:n rehtorin sanomalla tavalla aikoinaan nimiuudistuksessa. Ajatus uudesta mallista kirkastuisi oikeiksi säästötavoitteiksi. Ehdittäisiin katsella sivuille, oikealle ja vasemmalle ja vähän taaksepäinkin. Tähän asti on myös uudistustavoitteissa juostu aivan väsyksiin asti, kertoo hallintoylilääkäri Keijo Koski taannoisesta lausuntokierrosmenettelyistä sekä toimista yhden tiedon saamiseksi digihankkeessa sote-valmisteluissa.

Kuitenkin huonona puolena voidaan pitää asumisen merkityksen kunnissa korostuessa: Asukkaan kannalta elinvoimaisen asumisen osalta ei päästä oikeaan lopputulokseen asumisen ja rakentamisen painopisteen muuttuessa keskuskuntavoittoiseksi ja sosiaali-ja terveyspalveluiden palveluiden muuttumisen maakuntavoittoiseksi. Asukkaan päätöksentekovalta asumisen eri alueilla ja eri terveyspalveluita hankittaessa yleisesti heikkenee. Kohti monopolihallintoa siis ollaan menossa. Se onko tuo Keskustan vai Kokoomuksen hanke, voidaan olla montaa mieltä.

Mainokset

elokuu 20, 2019 Posted by | hyvinvointi, kansalaiskasvatus, kauppa, kehitysohjelma, kulttuuri, kuntastrategia, sosiaali-ja terveyspolitiikka, yhteistoiminta | Jätä kommentti

Miksi on hyvä olla laadunhallintajärjestelmä?

Miksi laadunhallintajärjestelmä?

  1. Järjestelmä on yhdessä ympäristöjärjestelmän tai sulautettuna ympäristöjärjestelmään viitekehys organisaation toiminnalle.
  2. Keino hahmottaa organisaation toiminta ympäristö ja sopeuttaa sen toiminta sidosryhmien odotuksiin
  3. Keino hakea, siirtää ja päivittää paremmat käytännöt ja vahvistaa näin kilpailu kykyä omien ja asiakkaiden etujen turvaamiseksi.
  4. Keino saattaa toimintatavat läpinäkyviksi ja levittää koko organisaation tietoisuuteen.
  5. Keino parantaa keskusteluyhteyttä ja viestintää.
  6. Keino linjata organisaation, prosessien, toimintojen, ryhmien ja henkilöiden ponnistukset yhdessä asetettuihin ja sisäistettyihin maaleihin.
  7. Keino kehittää prosesseja ja resursseja organisaation päämäärien mukaisesti.
  8. Keino ohjata ja parantaa toimintaa arviointien, mittausten ja palautteiden avulla.
  9. Keino vakioida toimintaa ja vähentää turhaa hajontaa.
  10. Keino kouluttaa jatkuvasti henkilöstöä.

 

Arvot

Arvot ohjaavat toimintaa:

1) Ylitämme asiakkaamme odotukset:

Tunnemme asiakkaidemme tarpeet ja odotukset. Haluamme luoda heille myönteisiä kokemuksia toimintamme jatkuvan uudistamisen ja yrittäjyyden avulla.

2) Olemme alamme paras:

Tarjoamme asiakkaillemme markkinoiden parhaat tuotteet ja palvelut varmistaaksemme kilpailukykymme ja menestyksemme.

3) Luomme hyvän työyhteisön:

Toimimme avoimessa, vuorovaikutteisessa ja ihmisiä arvostavassa työyhteisössä, jossa jokainen voi toimia täysipainoisesti ja aloitteellisesti.

4) Kannamme yhteiskunnallisen vastuumme:

Toimimme vastuullisesti ja noudatamme eettisesti hyväksyttäviä periaatteita kaikissa teoissamme niin työyhteisössämme kuin yhteistyökumppaneidemmekin kanssa.

Laatu

Laatua on kehitettävä:)

1) Luomme uuden ajan toimintoja ympärillemme:

Muodostamme tuotteistuksessamme uutta toimintatapaa.

2) Kehitämme PLUSSAA:

—?

3) Koulutamme ja palvelemme:

Koulutamme kaikkia asiakkaitamme käyttämään palvelujamme.

4) Vahvistamme entistä toimintaa:

Mahdollisuuksia  tuotteiden saatavuuksien jatkumiselle ja koulutustoiminnan paremmalle segmentoinnille.

helmikuu 16, 2018 Posted by | hyvinvointi, löydöt, yhteistoiminta, ympäristönsuojelu, ympäristöoikeus | , , , , , , , , | Jätä kommentti

Yksinäisyys on koskettava tarina 

 

Taloustutkimuksen vuoden 2016 mukaan yksinäisyydestä kärsii 68 % suomalaisista. Lisäksi näistä yksinäistä valtaosa on alle 35-vuotiaita. Näin selviää ylen tilaamasta tutkimuksesta.

Keskiviikon 23.11.2016 ylen a2-illassa aiheena ”yksinäisyys” käytiin viisasta ja todellista keskustelua yksinäisyyden aiheuttamista haasteista ja vaikutuksista henkilöön itseensä, ystävien saamiseen ennen parisuhdetta sekä viranomaisten ja päättäjien mahdollisuuksista auttaa ja miten.

Keskustelu kääntyi heti alkumetreillä kouluikäisiin lapsiin, heidän tuntemuksiinsa yksinäisyydestä. Keskustelussa mukana tiiviisti olivat sdp:n nykyinen ja jatkoa hakeva puoluejohtaja, entinen ammattiliittopomo kansanedustaja Antti Rinne, entinen keskustan eduskuntaryhmän, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja pankkivaltuuskunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen ja entinen NHL-jääkiekkoilija, käsityönopettaja Sami Helenius. Yksinäisyyden kokemuksista mukana oli kertomassa muun muassa bloggaaja Jenni Rotonen.

Yksinäisyyden vähentämiseksi Antti Rinteen mukaan Suomessa kaivattaisiin tiedon integrointia monelle asiantuntijalle reaaliaikaisena tietona perhe-ja yksilötasolla. Esimerkiksi jos perheeseen on syntynyt kaksoset, huolehdittaisiin se, että molemmilla lapsilla olisi kengät, ettei tarvitsisi sukkasillaan  toisen tulla kouluun. Tällainen tragedia Suomessa on jo nähty. Kaikilla keskusteluun osallistuneilla oli huoli  välitunnilla yksinkulkevasta, vähemmän huomiota saavasta koululaisesta puhumattakaan siitä syrjäytyvästä alle 35-vuotiaasta aikuisesta,  keneen yhteiskunnan ihmisestä välittäminen ei ollut ulottunut.

Miten huolehditaan riittävästä toimeentulosta ja tukijoista sellaisten perheiden osalta, joilla on pienellä aikavälillä syntynyt paljon lapsia esimerkiksi? Tällaiset perheet eivät tunnetusti ole ensisijaisesti hakemassa apua lasten yksilöllisten tarpeiden turvaamiseksi, joka näkyy yleisesti toimeentuloa suhteessa vähiten tarvitsevasta väestönosasta, selviää tutkimuksesta. Eikä yleisesti tällaista avuntarvetta edes tunnusteta yksinäisyyden aiheuttajaksi suurilapsisen perheenjäsenen osalla saatikaan välttämättömäksi ja harkinnanvaraiseksi avuntarpeeksi yleisesti. Ajatellaanko yleisesti, että se leikin kestäköön joka sen on aloittanut? Nähdäänkö tällainen perhe aina sosiaalista välttämätöntä apua tarvitsevaksi perheeksi kun jaettavaa henkeä kohti olisi tukitoimienkin kanssa vähemmän, epäillään. Ajatellaanko yleisesti, ettei suurilapsisia perheitä tarvitsisi erikseen ottaa huomioon? Mitä sanoo sosiaalilaki asiassa niin suomalaisten, ulkomaalaisten kuin muidenkin kansalaisuuden saaneiden etnis-taustaltaan erilaisten perheiden osalta?

Yleensä vielä määrältään tällaisissa suurissa lapsiperheissä tapahtuu epäsäännöllisen säännöllisesti erilaisia tragedioita ja muodostuu erilaisia traumoja suhteessa yksilapsisiin perheisiin. Miten jatkossa otetaan huomioon pääosin näistä aiheutuneet sairastumiset, varsinkin psyykkiset ongelmat ja asumus-ja avioerot lasten turvallisen tulevaisuuden jatkumona? Eikö tällaisessa tapauksessa tukea tarvitse myös ne monenlaisten tragedioiden kautta lapsistaan etääntyneet lasten fyysiset vanhemmat? –

Eikö nyt olisi aika kaikkien sosiaali-ja terveysalan, varsinkin sosiaalipsykologian asiantuntijoiden aika nostaa ”kynttilä pöydälle eikä pitää sitä vaan vakan alla”? Eikö nyt olisi suurimmassa vaarassa suhteessa muihin suomalaisiin  Suomessa asuvien ulkomaalaisten tavoissa edistää ystävyyttä otettava taas tarkasteluun, vain ja ainoastaan yksinäisyyttä ajatellen,  Tampereen yliopiston sosiaali-ja terveyspolitiikan professori Juha Saari? Mitä sanoo Suomen laki, lasten oikeudet ja perustuslaki asiassa? Onko lasten syntyvyydessä tässäkin tapauksessa positiivinen vaikutus yksinäisyyden vähenemiseen? Entä ulkomaalaisten hyvinvoinnin osalta ennen sosiaaliturvaa? Entä Suomen tulevaisuudelle? On siis myös tärkeää ymmärtää monikulttuuriset asiat yksinäisyyttä ehkäisemään, Tampereen yliopiston vuonna 2010 kansalaiskasvatukseen liittyvässä tutkimuksessa sanotaan. Tätä ehkäisytyötä tukee myös a2-illan keskiviikkona käyttämä ratkaisuryhmän tulokset. Oulun seudulla on lasten syntyvyys maan korkeinta suhteessa väkilukuun. Juuri Oulusta ovat monet Tampereen yliopiston kansalaiskasvatukseen ja sosiaali-ja terveyspolitiikan tutkimuksiin johtaneet tutkimukset saaneet alkunsa.

Keskittymiseen tutkimuksissa ovat osaltaan vaikuttaneet Oulun yliopiston Kajaanin kasvatustieteiden laitoksen opettajankoulutusyksikön toiminnan päättyminen ikävällä tavalla rahoitusvaikeuksiin juuri vuonna 2010 kevään jälkeen. Oulun yliopiston rahoitusvaikeudet 2010-2012 saivat aikaan maassa muuttoa, joka osaltaan loi mahdollisuuden lähimmän seuraavan yliopiston kehittämiselle. Työttömyys tuolloin koski 1600:aa Oulun yliopiston työntekijää.

Lähteet:

Asiaan liittyvät  tutkimukset ovat luettavissa osoitteessa: http://www.uta.fi/edu/tutkimus/julkais ut.html

kansalaiskasvatukseen liittyvä väitöskirja: https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/_/fi/cr_redir_all/fet/fet/sea?direction=2&id=10960099

KASVA-tohtoriohjelman väitöskirjat ovat luettavissa osoitteessa: http://edu.utu.fi/sivustot/kasva/julkaisut/vaitokset/2010/

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/opettajakoulutus-lopetetaan-kajaanista/164095/

STSKK: https://uutisoulu.wordpress.com/2012/10/12/maassa-maan-tavalla/

marraskuu 25, 2016 Posted by | hyvinvointi, kansalaiskasvatus, kehitysohjelma, sosiaali-ja terveyspolitiikka, yhteistoiminta | , , , , , | Jätä kommentti

Suomen energiapoliitikasta puhutaan tänään

   Bullshitbutton

Metsähakkeen syöttötariffin leikkaus, kivihiilen korvaaminen ydinvoimalla seuraavien vuosikymmenien aikana lupaa pääministeri Aleksander Stubb eduskunnan debatissa tänään. Samaan aikaan ex. pääministeri Jyrki Kataista testattiin Suomen maksukyvyn ja säästölinjausten suhteen Euroopan komission istunnossa.

Yleiskuva molempia esiintyjiä kohtaan muiden edustajien suhteessa oli hyvin haasteellinen; Vastuita pyrittiin siirtämään muille ministereille salissa syntyneessä älymölössä. Hallituksen ulkopuolella olevien edustajien mieltä kuuluvasti rassaa Suomen energiapolitiikan linjaukset. Tästä Aleksander Stubbin mukaan vastuun ottaa ministeri Jan Vapaavuori.

Kuuluvasti myös Saksan edustajat samaan aikaan esittivät vastakysymyksiä Jyrki Kataisen ehdotuksille Euroopan komissiossa.

Mikä todella on ilmastopolitiikan merkitys nyt? Onko IPPC-paneelin merkitys korostumassa ja onko koko Suomen ilmastomuutokseen vähentävästi vaikuttavat toimet todella vaikuttavat?

Käyttämätön sähkö ei maksa mitään, eikä se myöskään saastuta. Tämä on ristiriidassa Aleksander Stubbin ilmoitukseen tämän päivän ryhmäpuheenvuorossa. Stubb ilmoittaa, että talouskasvu ei ole ristiriidassa ilmastomuutoksen kasvun kanssa.

Istuvat edustajat kaipaavat juuri tähän ristiriitaan lisävastausta Aleksander Stubbilta hänen siirtäessään vastuun energiasta Vapaavuorelle ja taloudesta ministeri Antti Rinteelle.

Kansa kaipaa myös selvyyttä tähän energiaratkaisuun yhtä lailla kuin jätevesiasetukseen.

Tämä kirjoitus on suoraan kopiota kyseisten henkilöiden haastattelusta.

-STSKK-

lokakuu 7, 2014 Posted by | energia, kauppa, kehitysohjelma, kuntastrategia, ympäristönsuojelu, ympäristöoikeus | , | Jätä kommentti

Lasten innolla uudistumaan

  1. Halosen Eero oikeassa vieraskolumnissaan 23.1.2014.
    Lähde:www.forum24.fi

UUTISET STSKK

23_1_2014_eero_halonen

Eero Halonen. BusinessOulu liikelaitoksen puheenjohtaja, kesk. Kuva:://www.forum24.fi/assets/images/23_1_2014_eero_halonen.jpg

Kun juttelemme menneestä ajasta, niin lähes kaikki kokevat, että ennen asiat olivat hyvin. Tämä on hyvä inhimillinen ominaisuus, joka antaa paljon anteeksi itselle ja muille. Mielenkiintoista on kuitenkin, että me samat ihmiset koemme jostain syystä nykytilan huonompana ja tulevaisuuden jopa pelottavana.

Poikkeuksen tekevät lapset, jotka nauttivat täysillä jokaisesta hetkestä uupumukseen saakka ja uskovat pelottomasti tulevaisuuden tuovan kaikkea hyvää. He ovat ennakkoluuttomia, oppivat leikkien ja erehdystenkin kautta jatkuvasti uutta. Testaavat jatkuvasti rajojaan ja kykyjään. He selvästi nauttivat uudistumisesta.
Yksinkertaistettuna mikä tahansa yhtiö on vain numerosarja kaupparekisterissä ja se perustehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Voitosta maksetaan tietysti veroa yhteiskunnan käyttöön.
Lisäksi menestyvä yritys työllistää ihmisiä ja tarjoaa tuotteillaan tai palveluillaan monenlaista mielihyvää ja lisäarvoa asiakkailleen.
Yrityksen toiminta on yhtä hyvää kuin sen henkilökunnan asenteet, ahkeruus ja yritysjohdon tuloksenteon nälkä. Ilman menestyvää yritystoimintaa yhteiskuntamme rattaat eivät pyöri. Yrityksen menestys ei ole automaattista – pitkäjänteinen menestys vielä vähemmän…

View original post 157 more words

tammikuu 23, 2014 Posted by | Blogroll, hyvinvointi, kansalaiskasvatus, kuntastrategia, yhteistoiminta | Jätä kommentti

Fortumilla kaksi vaihtoehtoa hoitaa säännöstely kuntoon

NickinLohi

En tarvitsisi kuin ”virtuaalipilkin”, myöskin joka päivä kalaa ruokapöytääni. Nyt Oulujärvellä pitää kävellä lähes kilometri. jotta saisi pilkillä edes kalaa.

Terveyteni pysyisi vähintään ennallaan, saisin ”kalaa” ja harrastuksia; Voisinhan kävellä unelmien kalapaikalle kilometrin päähän muutenkin.

Olisin tyytyväinen tällaiseen ratkaisuun, jos säännöstelijä ja lupaehtojen myöntäjä kukin vuorollaan toimittaisivat kalaa ruokapöytääni, jotta pysyisin kalaleivän syrjässä kiinni.

Ammattikalastajat nauttikoon lestistään. Toisin sanoen hyötyköön kaikilla mahdollisilla tavoilla velvoitteiden, lupamaksujen ja omien toimiensakin tukemana. Ammattikalastajjien toimet ja tulokset ovat nähtävissä kalatalouden elpymisenä viime vuosista.

Ammattikalastajat kuuluvat ja ovat meille tärkeitä. Perustarpeiden osalta tietenkin. Siksi kalastus on suotavaa liiketoimintaa aivan kansallisellakin tasolla.

Fortumilla taas on vain kaksi vaihtoehtoa epäsuotuisan liiketoiminnan mahdollistamiseksi tulevaisuudessa. Muuta pakoreittiä ei ole, eikä kansallisomaisuutta kuvaava Fortum enää ole kiinnostava kohde ulkomaisille sijoittajille.

Ensimmäinen vaihtoehto on se, että säännöstelystä kokonaan luovutaan ja siis lupaehtoja tiukennetaan tappiin.

Toinen on se, että säännöstelyrajoja ei enää ole ja että Fortum toimittaa joka päivä jokaiselle ”kalan pöytään” ja sen ”virtuaalipilkin”. Oli se sitten kalana vain pelkkä kiiski, sekin riittää.

Tämän toisen vahtoehdon ansiosta lupaehdoistakaan ei enää tarvitsisi puhua ja Fortumin liiketoiminta muuttuisi suotavaksi liiketoiminnaksi.

huhtikuu 11, 2013 Posted by | energia, kehitysohjelma, ympäristönsuojelu, ympäristöoikeus | , , , , | Jätä kommentti

Vesiosuuskunnan perustaminen kyläyhteisöön

Lue ohjeet osoitteesta:

http://pelikone.dyndns.org/URL-path/dokumentit_ulos/ymp.jarjestelmat/

yhteisjarjestelmat.html
tai
http://www.vsagendatoimisto.fi/vesiensuojelu/jatevesien_kasittely/kestava_saaristo/

yhteisjarjestelmat.htm

heinäkuu 2, 2007 Posted by | ympäristöoikeus | Jätä kommentti

Sandraa haetaan – demokratian edistämiseksi – Oulujoelle

Jos olisin nainen, ottaisin kaikkien leijonien harjaksista kiinni ja laittaisin heidät puuhaamaan yhteisen edun asialle. Oulujoen UUSI KUNTA olisi valtava ponnistus eteenpäin yhteisen demokratian nimissä. Täälläkin on puute toimijoista.

Leijonissa tunnetaan jo katupartioista tuttu SANDRA. Seutukunnassa toimii meille kaikille tuttu nainen. Hänen avullaan nuoret saavat itselleen tarpeellista ja tehokasta auttajaa ongelmatilanteisiinsa ja myös tärkeämpään: Uusia mahdollisuuksia, tekemistä.

Kastellin, Madekosken, Pikkaralan ja Muhoksen kunnan rajan välillä ei ole tarpeeksi palveluja. Te Leijonat, en tiedä, suositteko niitä paikallisena. Uskon, että Teillä on intressit ”pehmeiden arvojen” kohottamiseen, julkisten kulkuneuvojen käyttämiseen ja läheisten palvelujen tuottamiseen ja käyttämiseen. Avullanne ehkä löytäisimme oikean toimijan tehtävään.

Tunne on sellainen, että:

  • Kaikkien lupamaksujen kautta virkistäytymiseen, painostuksen alla paikallisen osuuskunnan päätäntävallan muuttamiseen 2/3-ENEMMISTÖSTÄ 1/2-suhteeksi päätettäessä paikallisen toiminnan lopettamisesta ovat väärä tie demokratiaan.
  • Pakkolunastukset, maiden hankinnat ovat väärä tie demokratiaan.
  • Lahjomalla maanomistajan saadaan aikaan sopimukset paikallisen maanomistajan kanssa yleisien venelaiturien saamiseksi (meluhaittojen+vesistön kustannuksella) tai suorittamalla vaihtomaatoimenpide antamalla vastineeksi rakennuspaikkoja ovat väärä tie demokratiaan.
  • Aluksi uhkaamalla tehdä tiet vanhainkotia varten purkamalla talo edestä pois tavoitteen saamiseksi, kuinka ahnasta, ahnetta ja rahvasta. Nyt kuitenkin metsät on kaadettu alta pois ja maanomistajaaa uhkaa pakkolunastus. Ei yksityistä vanhainkotia niin vain perusteta. Kaupunki tulee ja pakkolunastaa välistä. Se on väärä tie demokratiaan.
  • Painotan aina, ettei viranomaisvastuuta ole, siksi kansalaisaktiivisuus onkin suotavaa.

Sandra olisi henkilö, joka saisi toimillaan palvelut toimimaan. Hän saisi aikaan prosesseja, joilla Oulujoen palvelut saataisiin toimimaan.

  • Kartanotoiminta takaisin; Hevostyöaikaan Oulujoen kunnan alueella oli renkejä töissä Kastellin kartanoissa, siitäkö Kastellin linnankin nimi? Kastellista Tuohinonojan vartta pitkin viinaa viemään Kastellin Linnaan! Kivikasat merkkeinä reitistä!
  • Linja-autovuorot toimimaan paremmin; Enemmän kuin kaksi vuoroa vuorokauden aikana.
  • Nuorisotoimintaa Madekoskelta Laitasaareen asti.
  • IKIOMA OULUJOKI-lehti; Oulu-Kajaani
  • Kulkuyhteydet toimimaan painottaen vaihtoehtoisten kulkuvälineiden etsimistä.
  • Valtateiden ja pyöräteiden korjaukset, kelkkareitit ja pyörätiet rannoilta linjaukseen.
  • OMA RADIO-palvelu.
  • OMAT TV-lähetykset.
  • INFORMAATIO-keskus, kytkennät, Juttu-tupa ym.

Toimisit kuvatulla alueella meidän kaikkien parhaaksi. Kyseisellä alueella on alue, joka on ensisijainen ja ajankohtainen käsiteltävä niin, että siitä tulee paikallisesti hallittava. Katso kuva (pdf) ja venelaiturien siirrot: kartta-kaavakartalle-tehdyt-muutokset2632007.pdf

kesäkuu 14, 2007 Posted by | yhteistoiminta | Jätä kommentti

Luonnonsuojeluasiaa suojeltavista luontokohteista ja -alueista Oulussa

Soitin ympäristövirastoon ympäristönsuojelutarkastajalle, miten menetellä kun moto tulee kuusimetsään ja aivan kuusimetsän vieressä on erillinen kaunis ja vanha haavikko. Moto on aiemminkin ollut kyseisessä metsässä touhuamassa. Moton ajaessa ohi metsään heräsin ajatukseen, voisiko haavikkoa mitenkään säästää?. Kysyin ympäristönsuojelutarkastajalta tästä. Hän vastasi, että kyseinen alue on maatalousaluetta (MY), joten haavikkoa ei voida suojella. Tarkastaja ehdotti, että suojeltavan luontokohteen tai -merkin voi koettaa suojella hakemalla suojelupäätöstä paikallisen kunnan ympäristövirastosta. Kyseinen tarkastaja on paikallisen kunnan ympäristöviraston edustaja. Puhuimme myös siitä, että jos suojeltavaksi tulee alue, niin suojelua voi hakea paikallisesta ympäristövirastosta. Heräsi epäilys miksei myös maatalousalueelta voi hakea suojelua ko. haavikolle?

  • Miksi kyseinen ympäristönsuojelutarkastaja ilmoitti, että alueen suojelua pitää hakea ympäristökeskuksesta, joka on vain suuntaa antava taho yhdessä seutukaavatahon kanssa. Siis antaa vain jonkinlaisia suosituksia alueensa ympäristöstä (rakentamisesta ja muusta sellaisesta yhdyskuntarakentamisesta)?
  • Miksi myös ympäristönsuojelutarkastaja empi vastata kun ilmoitin ettei ympäristökeskuksella ole ympäristönsuojeluvelvoitetta?

Ennenkuin kerron soitostani paikalliseen ympäristökeskukseen käyn läpi muutamia asioita Oulun alueen raskaimmista luonnonmenetyksistä. Tarkemmat tiedot on luettavissa asiakirjasta: muistio1.doc

Niinkuin Oulujokilaakson historia-kirjassa kirjoitetaan näin: Ihailimme maisemia Oulun Pikkaralan korkeimpien harjujen päältä ja silmiimme avautui näköala… ja joka oli niin silmiä huikaiseva… Tämä kirjoitus kirjan mukaan on peräisin pyöräilyretkeltä Oulu-Kajaani vanhalla hiekkatiellä pysähdyttäessä syömään eväitä. Nyt tänä päivänä niitä harjuja ei enää ole olemassakaan, eikä enää niitä ihmisiä, jotka näin ovat sanoneet. On ainoastaan sydämissä ihmisillä jäänyt katkeruus siitä, kuinka näin on voitu harjut hävittää ja miksi näin on voitu luontoa rikkoa?

Joitain harvoja tapauksia muistan:

  • Alueen lähteiden suojelumerkintä seutukaavassa ja ehkä merkintä mahdollisesti tulevaan (osa)yleiskaavaan.
  • Ainoan olemassa olevan harjunreunan soranoton valitukset on kuultu kyläläisten ansiosta (On siinä ympäristövirastokin mukana).
  • VR:n jätteenpolttopaikka 50 metrin päässä uudesta vedenottamosta. Vetureiden jäteöljyjä siellä vaan poltettiin.
  • Oulujoen Uittoyhdistyksenruoppaukset Oulujoessa Madekosken kohdalla joessa olevien esteiden poistamiseksi ja 10 kilometrin päässä olevien Pikkaralan asukkaiden kaivovedet hävisivät.
  • Harjujen päällä olevassa savisöörissä oli aina ennen vettä, kuinka on nyt?
  • Alueella on aikoinaan ryöstetty takaisin sotakorvausjuna vaunuineen. Katkaistut setelit hävisivät, kultasormussäkit hävisivät, panssarivaunujen osia hävisi vieläpä vaunuineen kuten tykinruutivaunukin, ruudit vaan levisivät pitkin rinnettä ja kaapatut aseet Oulujoen pohjassa. Vielä tänäkin päivänä jäljet on näkyvissä alueella radikaalina muistomerkkinä. Eniten mieltä kaivaa vanhan sivuraiteen alustukit ja uoma, jossa kaapattu tavara on kulkeutunut pois. Suurta on se, että jossain lepää kokonainen panssarivaunuvarasto sota-ajan jäljiltä! Olisi hyvä jos tämä alue entisöitäisiin samanlaiseen kuntoon kuin se jatkosodan 1945 aikana on ollut. Se on vielä mahdollista ja siitä on vielä mahdollista tehdä vaikkapa elokuva!

Olisi jotain korvaavaa saatava tilalle odotellessa yleiskaavapäätöstä jotta voitaisiin näitä katkeria sydämiä paikata jollakin hyveellä. Vai onko maailma niin tunnoton teollistuneen kehityksen rattaissa? Lue kylän ympäristöohjelmasta lisää: muistio5.doc

Ihmettelen suuresti miksei paikallinen ympäristönsuojelutarkastaja ota asiaa vakavasti vaikka hän tuntee alueen ja on hänen silmäteränsä?
Soitin ympäristökeskukseen, esittelin itseni ja minut muistettiin.Turha kiire vaivaa sielläkin. Seisotaan takit päällä ollakseen lähdössä jonnekin. Tekisivät edes tehtävänsä. Tiedän hyvin tarkkaan mitä siellä on saatu aikaan. Yhdyskuntarakentamisesta joitain ohjeoppaita, vesivaroista joitain turhanpäiväisiä oppaita, joissa väitetään pohjavesien kulkeutuvan vesistöä kohti. Täyttä soopaa!

Kysyin takki päälle pukemassa olevalta ihmiseltä Alueemme suojelutarpeesta, että onko kyseinen haavikko mahdollisesti saatavissa suojeluun? Hän vastasi, että on nyt vähän kiire. Miksi viitsi sitten vastata puhelimeen? Sanoin hänelle että lähteiden suojelupäätökset alueellamme niitä ei ole enää missään. Missä ovat lomakkeet, jolla me kansalaiset voimme aktiivisesti edes täyttää ja mahdollisesti osallistua alueemme suojeluun hakemalla vaikkapa tämän haavikon suojelua. Ei tiennyt mitään lomakkeista eikä osannut ohjata minnekään, ei edes takaisin ympäristönsuojelutarkastajalle.

Tietäähän he ja kaikki, että viereen on tulossa nelikaistainen moottoritie, haavikon viereen on tulossa pyörätie ja toisesta laidasta moto syö kuusimetsää! On kaupunki haavikon päälle kaavaillut vielä uutta taloakin, joka näkyy kaupungin ehdottamassa ehdotuskartassa osayleiskaavaa varten. Ja se aika on pian niinkuin moottoritiekin. Puhumattakaan seutukunnallisesta yleisviemäristä, joka halkoo haavikkoa! Antakaa mun sanoa!

Mitä hyödyttää yksi haavikon suojelu kun alueella on paljon historiallisestikin arvokasta?

Pitäisi suorittaa alueella ympäristöinventointi, jolla saataisiin kaikki suojelukohteet paremmin kartoitetuksi. Homman olisi pitänyt hoitaa alueen ympäristökeskus yhdessä muiden kanssa (kaupunki ja yliopisto) eikä vain Oulun kaupunki. Nyt ympäristökeskus on päässyt kuin koira veräjästä vaikka vuoden 2000 vaihteessa heitä vaadittiin vastuuseen alueen ympäristön puolesta erilaisiin pilottitehtäviin kuten vesistöseuranta ja ympäristön tutkiminen pilottialueina Raahen, Oulun, Kemin ja Tornion alueen kokeilut. On niin kiire ettei ympäristön suojelulle ole sijaa. Ympäristöluvat kyllä jaetaan kaikille sitä tarvitseville. Syynä kun on teollisuuden rattaiden pyörimisen jatkuminen.

OHJE:

Toimi seuraavasti hakiessasi suojelua mielestäsi suojelua tarvitsevalle suojelukohteelle:

  1. Selvitä ensin onko suojeltava kohde yleiskaava-alueella. Jos on niin selvitä kunnan viranomaiselta onko kohde listattuna suojeltavien kohteiden luettelossa. Jos ei ole niin toimi nopeasti, koska silloin kohteelle ei ole suojelu-statusta. Voihan kohde sijaita sellaisella alueella, missä voidaan kaataa metsää tai missä käsitellään maa-aineksia. Yhteyttä voit ottaa tällöin osoitteeseen www.osy-rakentajat.com tai sähköpostitse infoatosy-rakentajat.com tai toimia itsenäisesti yhdessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.
  2. Selvitä mitkä rekisteröidyt yhdistykset tai -säätiöt kyseiseen suojelutoimenpiteeseen voivat olla avuksi. Kysyä voit osoitteesta www.osy-rakentajat.com tai sähköpostitse infoatosy-rakentajat.com Tätä kautta suojelutoimenpide on huomattavasti helpompi käynnistää ja saat apua. Voimme suorittaa toimenpiteen sinun puolestasi. Riittää, kun olet tehnyt ilmoituksen.
  3. Toimi itsenäisesti ja selvitä kuka on suojeltavan kohteen maanomistaja. Saat apua ja ranta-rakentajat-rekisteristä, kiinteistörekisteristä tai kansalaisen karttapaikasta, Sopikaa yhdessä maanomistajan kanssa että haette suojelua ja ottakaa yhteyttä osoitteeseen www.osy-rakentajat.com , sähköpostitse info@osy-rakentajat.com tai siirry kohtaan 3.
  4. Toimi itsenäisesti ja hae suojelua kohteelle paikallisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakekaa suojelua paikallisesta ympäristökeskuksesta jos kyseessa on alue tai isompi kohde. Hakulomakkeita saa osoitteesta www.ymparisto.fi tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
  5. Huolehdi, että antaessasi ehdotuksen suojeltavasta kohteesta sen inventointi suoritetaan. Jos koet asian hankalaksi eikä viranomainen kuuntele, asiassa monesti tulee apuun museovirasto, johon saat yhteyden osoitteesta www.museovirasto.fi tai sähköpostitse osoitteesta.

helmikuu 22, 2007 Posted by | ympäristönsuojelu | Jätä kommentti

Oulun ainoan käytössä olevan pohjavesialueen historiaa ja toimintaa

Lue paikallisen Pikkaralan kylätoimikunnan ympäristöohjelmasta ja siihen liittyvästä ympäristönsuojelusta

Suojelua ja toimintaa:

Historiaselvitys: muistio1.doc,

Mittauspöytäkirjat: muistio2.doc,

Kysely kaupunginvaltuustolle: muistio3.doc,

Pikkaralan vesiosuuskunnan sääntöjen muuttaminen: muistio4.doc,

Alueen ympäristöohjelma: muistio5.doc,

Yhteinen tilaisuus: muistio6.doc,

Asiaa kylän maaseutukulttuurista: muistio7.doc,

Kyläläisten vesiadressi pohjaveden säilymisen puolesta: muistio8.doc

tammikuu 29, 2007 Posted by | ympäristönsuojelu | Jätä kommentti