Ympäristö uutisia

Ympäristön tilan heikkeneminen siellä missä ihmisen toiminta sitä muuttaa

Yksinäisyys on koskettava tarina 

 

Taloustutkimuksen vuoden 2016 mukaan yksinäisyydestä kärsii 68 % suomalaisista. Lisäksi näistä yksinäistä valtaosa on alle 35-vuotiaita. Näin selviää ylen tilaamasta tutkimuksesta.

Keskiviikon 23.11.2016 ylen a2-illassa aiheena ”yksinäisyys” käytiin viisasta ja todellista keskustelua yksinäisyyden aiheuttamista haasteista ja vaikutuksista henkilöön itseensä, ystävien saamiseen ennen parisuhdetta sekä viranomaisten ja päättäjien mahdollisuuksista auttaa ja miten.

Keskustelu kääntyi heti alkumetreillä kouluikäisiin lapsiin, heidän tuntemuksiinsa yksinäisyydestä. Keskustelussa mukana tiiviisti olivat sdp:n nykyinen ja jatkoa hakeva puoluejohtaja, entinen ammattiliittopomo kansanedustaja Antti Rinne, entinen keskustan eduskuntaryhmän, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja pankkivaltuuskunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen ja entinen NHL-jääkiekkoilija, käsityönopettaja Sami Helenius. Yksinäisyyden kokemuksista mukana oli kertomassa muun muassa bloggaaja Jenni Rotonen.

Yksinäisyyden vähentämiseksi Antti Rinteen mukaan Suomessa kaivattaisiin tiedon integrointia monelle asiantuntijalle reaaliaikaisena tietona perhe-ja yksilötasolla. Esimerkiksi jos perheeseen on syntynyt kaksoset, huolehdittaisiin se, että molemmilla lapsilla olisi kengät, ettei tarvitsisi sukkasillaan  toisen tulla kouluun. Tällainen tragedia Suomessa on jo nähty. Kaikilla keskusteluun osallistuneilla oli huoli  välitunnilla yksinkulkevasta, vähemmän huomiota saavasta koululaisesta puhumattakaan siitä syrjäytyvästä alle 35-vuotiaasta aikuisesta,  keneen yhteiskunnan ihmisestä välittäminen ei ollut ulottunut.

Miten huolehditaan riittävästä toimeentulosta ja tukijoista sellaisten perheiden osalta, joilla on pienellä aikavälillä syntynyt paljon lapsia esimerkiksi? Tällaiset perheet eivät tunnetusti ole ensisijaisesti hakemassa apua lasten yksilöllisten tarpeiden turvaamiseksi, joka näkyy yleisesti toimeentuloa suhteessa vähiten tarvitsevasta väestönosasta, selviää tutkimuksesta. Eikä yleisesti tällaista avuntarvetta edes tunnusteta yksinäisyyden aiheuttajaksi suurilapsisen perheenjäsenen osalla saatikaan välttämättömäksi ja harkinnanvaraiseksi avuntarpeeksi yleisesti. Ajatellaanko yleisesti, että se leikin kestäköön joka sen on aloittanut? Nähdäänkö tällainen perhe aina sosiaalista välttämätöntä apua tarvitsevaksi perheeksi kun jaettavaa henkeä kohti olisi tukitoimienkin kanssa vähemmän, epäillään. Ajatellaanko yleisesti, ettei suurilapsisia perheitä tarvitsisi erikseen ottaa huomioon? Mitä sanoo sosiaalilaki asiassa niin suomalaisten, ulkomaalaisten kuin muidenkin kansalaisuuden saaneiden etnis-taustaltaan erilaisten perheiden osalta?

Yleensä vielä määrältään tällaisissa suurissa lapsiperheissä tapahtuu epäsäännöllisen säännöllisesti erilaisia tragedioita ja muodostuu erilaisia traumoja suhteessa yksilapsisiin perheisiin. Miten jatkossa otetaan huomioon pääosin näistä aiheutuneet sairastumiset, varsinkin psyykkiset ongelmat ja asumus-ja avioerot lasten turvallisen tulevaisuuden jatkumona? Eikö tällaisessa tapauksessa tukea tarvitse myös ne monenlaisten tragedioiden kautta lapsistaan etääntyneet lasten fyysiset vanhemmat? –

Eikö nyt olisi aika kaikkien sosiaali-ja terveysalan, varsinkin sosiaalipsykologian asiantuntijoiden aika nostaa ”kynttilä pöydälle eikä pitää sitä vaan vakan alla”? Eikö nyt olisi suurimmassa vaarassa suhteessa muihin suomalaisiin  Suomessa asuvien ulkomaalaisten tavoissa edistää ystävyyttä otettava taas tarkasteluun, vain ja ainoastaan yksinäisyyttä ajatellen,  Tampereen yliopiston sosiaali-ja terveyspolitiikan professori Juha Saari? Mitä sanoo Suomen laki, lasten oikeudet ja perustuslaki asiassa? Onko lasten syntyvyydessä tässäkin tapauksessa positiivinen vaikutus yksinäisyyden vähenemiseen? Entä ulkomaalaisten hyvinvoinnin osalta ennen sosiaaliturvaa? Entä Suomen tulevaisuudelle? On siis myös tärkeää ymmärtää monikulttuuriset asiat yksinäisyyttä ehkäisemään, Tampereen yliopiston vuonna 2010 kansalaiskasvatukseen liittyvässä tutkimuksessa sanotaan. Tätä ehkäisytyötä tukee myös a2-illan keskiviikkona käyttämä ratkaisuryhmän tulokset. Oulun seudulla on lasten syntyvyys maan korkeinta suhteessa väkilukuun. Juuri Oulusta ovat monet Tampereen yliopiston kansalaiskasvatukseen ja sosiaali-ja terveyspolitiikan tutkimuksiin johtaneet tutkimukset saaneet alkunsa.

Keskittymiseen tutkimuksissa ovat osaltaan vaikuttaneet Oulun yliopiston Kajaanin kasvatustieteiden laitoksen opettajankoulutusyksikön toiminnan päättyminen ikävällä tavalla rahoitusvaikeuksiin juuri vuonna 2010 kevään jälkeen. Oulun yliopiston rahoitusvaikeudet 2010-2012 saivat aikaan maassa muuttoa, joka osaltaan loi mahdollisuuden lähimmän seuraavan yliopiston kehittämiselle. Työttömyys tuolloin koski 1600:aa Oulun yliopiston työntekijää.

Lähteet:

Asiaan liittyvät  tutkimukset ovat luettavissa osoitteessa: http://www.uta.fi/edu/tutkimus/julkais ut.html

kansalaiskasvatukseen liittyvä väitöskirja: https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/_/fi/cr_redir_all/fet/fet/sea?direction=2&id=10960099

KASVA-tohtoriohjelman väitöskirjat ovat luettavissa osoitteessa: http://edu.utu.fi/sivustot/kasva/julkaisut/vaitokset/2010/

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/opettajakoulutus-lopetetaan-kajaanista/164095/

STSKK: https://uutisoulu.wordpress.com/2012/10/12/maassa-maan-tavalla/

Mainokset

marraskuu 25, 2016 Posted by | hyvinvointi, kansalaiskasvatus, kehitysohjelma, sosiaali-ja terveyspolitiikka, yhteistoiminta | , , , , , | Jätä kommentti

Suomen energiapoliitikasta puhutaan tänään

   Bullshitbutton

Metsähakkeen syöttötariffin leikkaus, kivihiilen korvaaminen ydinvoimalla seuraavien vuosikymmenien aikana lupaa pääministeri Aleksander Stubb eduskunnan debatissa tänään. Samaan aikaan ex. pääministeri Jyrki Kataista testattiin Suomen maksukyvyn ja säästölinjausten suhteen Euroopan komission istunnossa.

Yleiskuva molempia esiintyjiä kohtaan muiden edustajien suhteessa oli hyvin haasteellinen; Vastuita pyrittiin siirtämään muille ministereille salissa syntyneessä älymölössä. Hallituksen ulkopuolella olevien edustajien mieltä kuuluvasti rassaa Suomen energiapolitiikan linjaukset. Tästä Aleksander Stubbin mukaan vastuun ottaa ministeri Jan Vapaavuori.

Kuuluvasti myös Saksan edustajat samaan aikaan esittivät vastakysymyksiä Jyrki Kataisen ehdotuksille Euroopan komissiossa.

Mikä todella on ilmastopolitiikan merkitys nyt? Onko IPPC-paneelin merkitys korostumassa ja onko koko Suomen ilmastomuutokseen vähentävästi vaikuttavat toimet todella vaikuttavat?

Käyttämätön sähkö ei maksa mitään, eikä se myöskään saastuta. Tämä on ristiriidassa Aleksander Stubbin ilmoitukseen tämän päivän ryhmäpuheenvuorossa. Stubb ilmoittaa, että talouskasvu ei ole ristiriidassa ilmastomuutoksen kasvun kanssa.

Istuvat edustajat kaipaavat juuri tähän ristiriitaan lisävastausta Aleksander Stubbilta hänen siirtäessään vastuun energiasta Vapaavuorelle ja taloudesta ministeri Antti Rinteelle.

Kansa kaipaa myös selvyyttä tähän energiaratkaisuun yhtä lailla kuin jätevesiasetukseen.

Tämä kirjoitus on suoraan kopiota kyseisten henkilöiden haastattelusta.

-STSKK-

lokakuu 7, 2014 Posted by | energia, kauppa, kehitysohjelma, kuntastrategia, ympäristönsuojelu, ympäristöoikeus | , | Jätä kommentti

Fortumilla kaksi vaihtoehtoa hoitaa säännöstely kuntoon

NickinLohi

En tarvitsisi kuin ”virtuaalipilkin”, myöskin joka päivä kalaa ruokapöytääni. Nyt Oulujärvellä pitää kävellä lähes kilometri. jotta saisi pilkillä edes kalaa.

Terveyteni pysyisi vähintään ennallaan, saisin ”kalaa” ja harrastuksia; Voisinhan kävellä unelmien kalapaikalle kilometrin päähän muutenkin.

Olisin tyytyväinen tällaiseen ratkaisuun, jos säännöstelijä ja lupaehtojen myöntäjä kukin vuorollaan toimittaisivat kalaa ruokapöytääni, jotta pysyisin kalaleivän syrjässä kiinni.

Ammattikalastajat nauttikoon lestistään. Toisin sanoen hyötyköön kaikilla mahdollisilla tavoilla velvoitteiden, lupamaksujen ja omien toimiensakin tukemana. Ammattikalastajjien toimet ja tulokset ovat nähtävissä kalatalouden elpymisenä viime vuosista.

Ammattikalastajat kuuluvat ja ovat meille tärkeitä. Perustarpeiden osalta tietenkin. Siksi kalastus on suotavaa liiketoimintaa aivan kansallisellakin tasolla.

Fortumilla taas on vain kaksi vaihtoehtoa epäsuotuisan liiketoiminnan mahdollistamiseksi tulevaisuudessa. Muuta pakoreittiä ei ole, eikä kansallisomaisuutta kuvaava Fortum enää ole kiinnostava kohde ulkomaisille sijoittajille.

Ensimmäinen vaihtoehto on se, että säännöstelystä kokonaan luovutaan ja siis lupaehtoja tiukennetaan tappiin.

Toinen on se, että säännöstelyrajoja ei enää ole ja että Fortum toimittaa joka päivä jokaiselle ”kalan pöytään” ja sen ”virtuaalipilkin”. Oli se sitten kalana vain pelkkä kiiski, sekin riittää.

Tämän toisen vahtoehdon ansiosta lupaehdoistakaan ei enää tarvitsisi puhua ja Fortumin liiketoiminta muuttuisi suotavaksi liiketoiminnaksi.

huhtikuu 11, 2013 Posted by | energia, kehitysohjelma, ympäristönsuojelu, ympäristöoikeus | , , , , | Jätä kommentti

Vesiosuuskunnan perustaminen kyläyhteisöön

Lue ohjeet osoitteesta:

http://pelikone.dyndns.org/URL-path/dokumentit_ulos/ymp.jarjestelmat/

yhteisjarjestelmat.html
tai
http://www.vsagendatoimisto.fi/vesiensuojelu/jatevesien_kasittely/kestava_saaristo/

yhteisjarjestelmat.htm

heinäkuu 2, 2007 Posted by | ympäristöoikeus | Jätä kommentti

Sandraa haetaan – demokratian edistämiseksi – Oulujoelle

Jos olisin nainen, ottaisin kaikkien leijonien harjaksista kiinni ja laittaisin heidät puuhaamaan yhteisen edun asialle. Oulujoen UUSI KUNTA olisi valtava ponnistus eteenpäin yhteisen demokratian nimissä. Täälläkin on puute toimijoista.

Leijonissa tunnetaan jo katupartioista tuttu SANDRA. Seutukunnassa toimii meille kaikille tuttu nainen. Hänen avullaan nuoret saavat itselleen tarpeellista ja tehokasta auttajaa ongelmatilanteisiinsa ja myös tärkeämpään: Uusia mahdollisuuksia, tekemistä.

Kastellin, Madekosken, Pikkaralan ja Muhoksen kunnan rajan välillä ei ole tarpeeksi palveluja. Te Leijonat, en tiedä, suositteko niitä paikallisena. Uskon, että Teillä on intressit ”pehmeiden arvojen” kohottamiseen, julkisten kulkuneuvojen käyttämiseen ja läheisten palvelujen tuottamiseen ja käyttämiseen. Avullanne ehkä löytäisimme oikean toimijan tehtävään.

Tunne on sellainen, että:

  • Kaikkien lupamaksujen kautta virkistäytymiseen, painostuksen alla paikallisen osuuskunnan päätäntävallan muuttamiseen 2/3-ENEMMISTÖSTÄ 1/2-suhteeksi päätettäessä paikallisen toiminnan lopettamisesta ovat väärä tie demokratiaan.
  • Pakkolunastukset, maiden hankinnat ovat väärä tie demokratiaan.
  • Lahjomalla maanomistajan saadaan aikaan sopimukset paikallisen maanomistajan kanssa yleisien venelaiturien saamiseksi (meluhaittojen+vesistön kustannuksella) tai suorittamalla vaihtomaatoimenpide antamalla vastineeksi rakennuspaikkoja ovat väärä tie demokratiaan.
  • Aluksi uhkaamalla tehdä tiet vanhainkotia varten purkamalla talo edestä pois tavoitteen saamiseksi, kuinka ahnasta, ahnetta ja rahvasta. Nyt kuitenkin metsät on kaadettu alta pois ja maanomistajaaa uhkaa pakkolunastus. Ei yksityistä vanhainkotia niin vain perusteta. Kaupunki tulee ja pakkolunastaa välistä. Se on väärä tie demokratiaan.
  • Painotan aina, ettei viranomaisvastuuta ole, siksi kansalaisaktiivisuus onkin suotavaa.

Sandra olisi henkilö, joka saisi toimillaan palvelut toimimaan. Hän saisi aikaan prosesseja, joilla Oulujoen palvelut saataisiin toimimaan.

  • Kartanotoiminta takaisin; Hevostyöaikaan Oulujoen kunnan alueella oli renkejä töissä Kastellin kartanoissa, siitäkö Kastellin linnankin nimi? Kastellista Tuohinonojan vartta pitkin viinaa viemään Kastellin Linnaan! Kivikasat merkkeinä reitistä!
  • Linja-autovuorot toimimaan paremmin; Enemmän kuin kaksi vuoroa vuorokauden aikana.
  • Nuorisotoimintaa Madekoskelta Laitasaareen asti.
  • IKIOMA OULUJOKI-lehti; Oulu-Kajaani
  • Kulkuyhteydet toimimaan painottaen vaihtoehtoisten kulkuvälineiden etsimistä.
  • Valtateiden ja pyöräteiden korjaukset, kelkkareitit ja pyörätiet rannoilta linjaukseen.
  • OMA RADIO-palvelu.
  • OMAT TV-lähetykset.
  • INFORMAATIO-keskus, kytkennät, Juttu-tupa ym.

Toimisit kuvatulla alueella meidän kaikkien parhaaksi. Kyseisellä alueella on alue, joka on ensisijainen ja ajankohtainen käsiteltävä niin, että siitä tulee paikallisesti hallittava. Katso kuva (pdf) ja venelaiturien siirrot: kartta-kaavakartalle-tehdyt-muutokset2632007.pdf

kesäkuu 14, 2007 Posted by | yhteistoiminta | Jätä kommentti

Luonnonsuojeluasiaa suojeltavista luontokohteista ja -alueista Oulussa

Soitin ympäristövirastoon ympäristönsuojelutarkastajalle, miten menetellä kun moto tulee kuusimetsään ja aivan kuusimetsän vieressä on erillinen kaunis ja vanha haavikko. Moto on aiemminkin ollut kyseisessä metsässä touhuamassa. Moton ajaessa ohi metsään heräsin ajatukseen, voisiko haavikkoa mitenkään säästää?. Kysyin ympäristönsuojelutarkastajalta tästä. Hän vastasi, että kyseinen alue on maatalousaluetta (MY), joten haavikkoa ei voida suojella. Tarkastaja ehdotti, että suojeltavan luontokohteen tai -merkin voi koettaa suojella hakemalla suojelupäätöstä paikallisen kunnan ympäristövirastosta. Kyseinen tarkastaja on paikallisen kunnan ympäristöviraston edustaja. Puhuimme myös siitä, että jos suojeltavaksi tulee alue, niin suojelua voi hakea paikallisesta ympäristövirastosta. Heräsi epäilys miksei myös maatalousalueelta voi hakea suojelua ko. haavikolle?

  • Miksi kyseinen ympäristönsuojelutarkastaja ilmoitti, että alueen suojelua pitää hakea ympäristökeskuksesta, joka on vain suuntaa antava taho yhdessä seutukaavatahon kanssa. Siis antaa vain jonkinlaisia suosituksia alueensa ympäristöstä (rakentamisesta ja muusta sellaisesta yhdyskuntarakentamisesta)?
  • Miksi myös ympäristönsuojelutarkastaja empi vastata kun ilmoitin ettei ympäristökeskuksella ole ympäristönsuojeluvelvoitetta?

Ennenkuin kerron soitostani paikalliseen ympäristökeskukseen käyn läpi muutamia asioita Oulun alueen raskaimmista luonnonmenetyksistä. Tarkemmat tiedot on luettavissa asiakirjasta: muistio1.doc

Niinkuin Oulujokilaakson historia-kirjassa kirjoitetaan näin: Ihailimme maisemia Oulun Pikkaralan korkeimpien harjujen päältä ja silmiimme avautui näköala… ja joka oli niin silmiä huikaiseva… Tämä kirjoitus kirjan mukaan on peräisin pyöräilyretkeltä Oulu-Kajaani vanhalla hiekkatiellä pysähdyttäessä syömään eväitä. Nyt tänä päivänä niitä harjuja ei enää ole olemassakaan, eikä enää niitä ihmisiä, jotka näin ovat sanoneet. On ainoastaan sydämissä ihmisillä jäänyt katkeruus siitä, kuinka näin on voitu harjut hävittää ja miksi näin on voitu luontoa rikkoa?

Joitain harvoja tapauksia muistan:

  • Alueen lähteiden suojelumerkintä seutukaavassa ja ehkä merkintä mahdollisesti tulevaan (osa)yleiskaavaan.
  • Ainoan olemassa olevan harjunreunan soranoton valitukset on kuultu kyläläisten ansiosta (On siinä ympäristövirastokin mukana).
  • VR:n jätteenpolttopaikka 50 metrin päässä uudesta vedenottamosta. Vetureiden jäteöljyjä siellä vaan poltettiin.
  • Oulujoen Uittoyhdistyksenruoppaukset Oulujoessa Madekosken kohdalla joessa olevien esteiden poistamiseksi ja 10 kilometrin päässä olevien Pikkaralan asukkaiden kaivovedet hävisivät.
  • Harjujen päällä olevassa savisöörissä oli aina ennen vettä, kuinka on nyt?
  • Alueella on aikoinaan ryöstetty takaisin sotakorvausjuna vaunuineen. Katkaistut setelit hävisivät, kultasormussäkit hävisivät, panssarivaunujen osia hävisi vieläpä vaunuineen kuten tykinruutivaunukin, ruudit vaan levisivät pitkin rinnettä ja kaapatut aseet Oulujoen pohjassa. Vielä tänäkin päivänä jäljet on näkyvissä alueella radikaalina muistomerkkinä. Eniten mieltä kaivaa vanhan sivuraiteen alustukit ja uoma, jossa kaapattu tavara on kulkeutunut pois. Suurta on se, että jossain lepää kokonainen panssarivaunuvarasto sota-ajan jäljiltä! Olisi hyvä jos tämä alue entisöitäisiin samanlaiseen kuntoon kuin se jatkosodan 1945 aikana on ollut. Se on vielä mahdollista ja siitä on vielä mahdollista tehdä vaikkapa elokuva!

Olisi jotain korvaavaa saatava tilalle odotellessa yleiskaavapäätöstä jotta voitaisiin näitä katkeria sydämiä paikata jollakin hyveellä. Vai onko maailma niin tunnoton teollistuneen kehityksen rattaissa? Lue kylän ympäristöohjelmasta lisää: muistio5.doc

Ihmettelen suuresti miksei paikallinen ympäristönsuojelutarkastaja ota asiaa vakavasti vaikka hän tuntee alueen ja on hänen silmäteränsä?
Soitin ympäristökeskukseen, esittelin itseni ja minut muistettiin.Turha kiire vaivaa sielläkin. Seisotaan takit päällä ollakseen lähdössä jonnekin. Tekisivät edes tehtävänsä. Tiedän hyvin tarkkaan mitä siellä on saatu aikaan. Yhdyskuntarakentamisesta joitain ohjeoppaita, vesivaroista joitain turhanpäiväisiä oppaita, joissa väitetään pohjavesien kulkeutuvan vesistöä kohti. Täyttä soopaa!

Kysyin takki päälle pukemassa olevalta ihmiseltä Alueemme suojelutarpeesta, että onko kyseinen haavikko mahdollisesti saatavissa suojeluun? Hän vastasi, että on nyt vähän kiire. Miksi viitsi sitten vastata puhelimeen? Sanoin hänelle että lähteiden suojelupäätökset alueellamme niitä ei ole enää missään. Missä ovat lomakkeet, jolla me kansalaiset voimme aktiivisesti edes täyttää ja mahdollisesti osallistua alueemme suojeluun hakemalla vaikkapa tämän haavikon suojelua. Ei tiennyt mitään lomakkeista eikä osannut ohjata minnekään, ei edes takaisin ympäristönsuojelutarkastajalle.

Tietäähän he ja kaikki, että viereen on tulossa nelikaistainen moottoritie, haavikon viereen on tulossa pyörätie ja toisesta laidasta moto syö kuusimetsää! On kaupunki haavikon päälle kaavaillut vielä uutta taloakin, joka näkyy kaupungin ehdottamassa ehdotuskartassa osayleiskaavaa varten. Ja se aika on pian niinkuin moottoritiekin. Puhumattakaan seutukunnallisesta yleisviemäristä, joka halkoo haavikkoa! Antakaa mun sanoa!

Mitä hyödyttää yksi haavikon suojelu kun alueella on paljon historiallisestikin arvokasta?

Pitäisi suorittaa alueella ympäristöinventointi, jolla saataisiin kaikki suojelukohteet paremmin kartoitetuksi. Homman olisi pitänyt hoitaa alueen ympäristökeskus yhdessä muiden kanssa (kaupunki ja yliopisto) eikä vain Oulun kaupunki. Nyt ympäristökeskus on päässyt kuin koira veräjästä vaikka vuoden 2000 vaihteessa heitä vaadittiin vastuuseen alueen ympäristön puolesta erilaisiin pilottitehtäviin kuten vesistöseuranta ja ympäristön tutkiminen pilottialueina Raahen, Oulun, Kemin ja Tornion alueen kokeilut. On niin kiire ettei ympäristön suojelulle ole sijaa. Ympäristöluvat kyllä jaetaan kaikille sitä tarvitseville. Syynä kun on teollisuuden rattaiden pyörimisen jatkuminen.

OHJE:

Toimi seuraavasti hakiessasi suojelua mielestäsi suojelua tarvitsevalle suojelukohteelle:

  1. Selvitä ensin onko suojeltava kohde yleiskaava-alueella. Jos on niin selvitä kunnan viranomaiselta onko kohde listattuna suojeltavien kohteiden luettelossa. Jos ei ole niin toimi nopeasti, koska silloin kohteelle ei ole suojelu-statusta. Voihan kohde sijaita sellaisella alueella, missä voidaan kaataa metsää tai missä käsitellään maa-aineksia. Yhteyttä voit ottaa tällöin osoitteeseen www.osy-rakentajat.com tai sähköpostitse infoatosy-rakentajat.com tai toimia itsenäisesti yhdessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.
  2. Selvitä mitkä rekisteröidyt yhdistykset tai -säätiöt kyseiseen suojelutoimenpiteeseen voivat olla avuksi. Kysyä voit osoitteesta www.osy-rakentajat.com tai sähköpostitse infoatosy-rakentajat.com Tätä kautta suojelutoimenpide on huomattavasti helpompi käynnistää ja saat apua. Voimme suorittaa toimenpiteen sinun puolestasi. Riittää, kun olet tehnyt ilmoituksen.
  3. Toimi itsenäisesti ja selvitä kuka on suojeltavan kohteen maanomistaja. Saat apua ja ranta-rakentajat-rekisteristä, kiinteistörekisteristä tai kansalaisen karttapaikasta, Sopikaa yhdessä maanomistajan kanssa että haette suojelua ja ottakaa yhteyttä osoitteeseen www.osy-rakentajat.com , sähköpostitse info@osy-rakentajat.com tai siirry kohtaan 3.
  4. Toimi itsenäisesti ja hae suojelua kohteelle paikallisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakekaa suojelua paikallisesta ympäristökeskuksesta jos kyseessa on alue tai isompi kohde. Hakulomakkeita saa osoitteesta www.ymparisto.fi tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
  5. Huolehdi, että antaessasi ehdotuksen suojeltavasta kohteesta sen inventointi suoritetaan. Jos koet asian hankalaksi eikä viranomainen kuuntele, asiassa monesti tulee apuun museovirasto, johon saat yhteyden osoitteesta www.museovirasto.fi tai sähköpostitse osoitteesta.

helmikuu 22, 2007 Posted by | ympäristönsuojelu | Jätä kommentti

Oulun ainoan käytössä olevan pohjavesialueen historiaa ja toimintaa

Lue paikallisen Pikkaralan kylätoimikunnan ympäristöohjelmasta ja siihen liittyvästä ympäristönsuojelusta

Suojelua ja toimintaa:

Historiaselvitys: muistio1.doc,

Mittauspöytäkirjat: muistio2.doc,

Kysely kaupunginvaltuustolle: muistio3.doc,

Pikkaralan vesiosuuskunnan sääntöjen muuttaminen: muistio4.doc,

Alueen ympäristöohjelma: muistio5.doc,

Yhteinen tilaisuus: muistio6.doc,

Asiaa kylän maaseutukulttuurista: muistio7.doc,

Kyläläisten vesiadressi pohjaveden säilymisen puolesta: muistio8.doc

tammikuu 29, 2007 Posted by | ympäristönsuojelu | Jätä kommentti

Kansalaisen tiedon saannin vapaus Suomessa eroaa Euroopan komission näkökulmasta

pe 26.tammikuuta, 2007

Vuonna 1998 tappelin vastaan eräässä ympäristöpalaverissa Optiroc Oy:n soranottokiista-asiassa. Minut oli nimetty kyläläisten asiamieheksi vastaamaan pohjavesistä Optiroc Oy:n hiekanottoasiassa ”muinaismuistoalueelta”. Muita paikalla olijoita oli Optiroc Oy:n, meidän Oulun kaupungin, Oulun yliopistosta Janne Ikäheimo, Kalevan toimitus ja muita kyläläisiä. Ikäväksemme Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta eikä seutukaavaliitosta asiaa edes millään tavoin valmisteltu, puhumattakaan, että heitä olisi ollut paikan päällä silloin. Ongelmana tässä on ja oli Optiroc Oy:n, soranottolupaviranomaisen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton toiminta. On paljon asioita ja dokumentteja, jotka ovat vaikuttaneet kielteisiin päätöksiin, kuitenkin soraa kyseiseltä alueelta on otettu.

Ihmettelen tätä Pohjois-Pohjanmaan liiton toimintaa syystä, että mitään muutoksia ei Oulujokivarsimaisemaan Pikkaralan kohdalle ole tullut, eikä palautteita ole saatu. Pikkaralan ainoa jäljelle jäänyt harju, jonka museovirasto yksin on toimenpiteillään saanut osittain tähän asti säilymään, on oikeuskäsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa soranoton vuoksi. Kylläkin julkisuudessa on tieto, että käräjäoikeuden ja hovioikeuden kielteiset päätökset on tulkittu kyläläisten vaikuttamiksi.

  • Selvitetään Suomen ympäristönsuojelulain eroavaisuus komission säännöistä koskien tiedonsaannin vapautta (90/313/ETY) ja lakia muuttamalla saadaan aikaan muodostettua yhteisvastuu ja velvoite niin viranomaisillekin kuin kansalaisille. Yhteisvastuun kylläkin määrittelee ympäristönsuojelulaki vuoden 1995 jälkeen tapahtuneille vahingoille!

tammikuu 26, 2007 Posted by | ympäristöoikeus | Jätä kommentti

OULUJOEN JA OULUJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN VÄHENTÄMISEN RATKAISU

Tästä on kohuttu jo melkoisesti ja lehdissä suorastaan vaaditaan ja ilmoitetaan kalateiden tulemiseen Oulujärveen asti. Ei kuitenkaan ilman asialle omistamaani ratkaisua©.

Tämä asia käsittelee yksilön oikeutta ja ympäristöoikeutta lisääntyvänä tieteen lajina: Onko yksilön oikeus lähestymässä yksilön tietoisuuden lisääntyessä primäärioikeutta, joka toimii euroopan komission tasolla? Jos näin on niin vaviskaa!

Lue lisää dokumentista: saannostelykiista.doc

tammikuu 24, 2007 Posted by | ympäristöoikeus | Jätä kommentti