Ympäristö uutisia

Ympäristön tilan heikkeneminen siellä missä ihmisen toiminta sitä muuttaa

EMERGYSATOR

NOW!

maaliskuu 7, 2012 Posted by | hyvinvointi | Jätä kommentti

Tuotteen elinkaarimalli – halutun mittainen

Kestävään kehitykseen vaikutetaan hyvin voimakkaasti sillä miten mielletään palvelun tai tuotteen valmistukseen liittyvän palvelun tarve; tiedostettu tai tiedostamaton. Ts rakennetaan palvelun avulla tuotteelle halutun mittainen elinkaari. Avainsanat: feel it. know it.

Maalaisjärjellä ajateltuna osta itsellesi vain sitä mitä tarvitset. Voit eri toimilla näin jatkaa pidetyn tuotteesi elinkaarta (esim maalaus, entisöinti).

marraskuu 28, 2009 Posted by | hyvinvointi | Jätä kommentti

Tyytyväinen tilaaja vai tuottaja?

19.11.2008

Vuosi 2008 on ollut surullista aikaa; On ollut ihmishenkien menetyksiä kotikunnassani. Emäntäkoulumme oppilaita ja opettaja menehtyivät luoteihin. Täällä Oulussa kun perheenisä ampui koko perheen. Silti elämän on jatkuttava ja on tehtävä jotain sen puolesta. Käydä vaikkapa tänään Pyhän Luukkaan kappelissa muistotilaisuudessa koko perheeni voimin. Myöskin mielipiteeni on saatava julki; jospa pahoinvointi olisi hyvä purkaa pois yrittämällä edes vaikuttaa kertakaikkisiin hallintojen uudistuksiin. Toisin sanoen antaa huomiota muullekin kuin kapitalistisille ajatuksille ja toimille.

Silmiini osui sanomalehti Ilkan sunnuntaina 21.09.2008 julkaisema yleisökirjoitus. Kirjoitus pani miettimään Oulun kaupungin palveluja ja maankäyttöä.
Kirjoituksessa sanotaan seuraavaa:
Uusi Seinäjoki on isojen haasteiden edessä Nurmon, Ylistaron ja Seinäjoen yhdistymisessä. Sen sanotaan olevan iso askel eteenpäin maakuntakeskuksen kehityksessä. Itse kuntien yhdistyminen ei kuitenkaan tule ratkaisemaan mitään, vaan se kuinka asioita tullaan hoitamaan jatkossa. Pinta-alaltaan maakunnan (ja myös väestöpohjaltaan) suurimmalla paikkakunnalla pitää pystyä hoitamaan kaikkien kaupunkilaisten asiat kuntoon mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti.

Jos Ilkan yleisökirjoituksen kohteena olisi ollutkin ”Uusi-Oulu” olisi sanomalehti Ilkan kirjoitus täällä ollut mieluisaa luettavaa. Samaa ei voi sanoa Oulun Yhdistymispyrkimyksissä naapurikuntiensa Haukiputaan, Kempeleen, Limingan, Muhoksen, Oulunsalon ja Tyrnävän suhteen; näissä ovat niin suuret
hallinnolliset ristiriidat. Ei toiminnalliset. Oulu on hallinnollisella saralla edennyt erittäin huonosti muihin kasvaviin kuntiin verrattuna.

Maakunnan kehityksen kannalta olisi hyvä nyt ajatella Oulun ympäristökuntien yhdistymistä laajemmalti jossa mukana olisi myös Oulu.
Tämä antaisi ”oikeansuuntaisen”askeleen edetä maakuntahallinnossa siihen suuntaan ettei hallinnon monopoli niinkään ”näkyisi”
tavallisten kansalaisten asumisessa ja elämisessä. Myös maakuntien hallinnon uudistus lähtisi tällöin käyntiin terveeltä pohjalta.
Maapolitiikka, kansalaisille oikeutetut lakisääteiset palvelut saataisiin näin lähtemään terveeltä pohjalta. Maakuntahallinnon uudistus ja uudelleen organisointi saataisiin näin käynnistymään järkevämmin ja ihmisille ymmärrettävästä suunnasta. Eikä myöskään Oulua saisi
jättää pois yhdistymisestä. Oulun maapolitiikka kaikkine kaavauudistuksineen vaivaa liikaa kaikkia asukkaita, estää ”normaalin” asumisen kehittymisen.
Vaarana on muiden ympäristökuntien yhdistyminen ilman Oulu-Yli-Kiiminkiä, joka olisi vahinko. Jospa Oulun ja Yli-Kiimingin yhdistyminen oli liian aikaista
aluehallintouudistusta ajatellen? Myöskin liian aikaisin toivottavaa maakuntahallintouudistusta ajatellen?

Jo vuodesta 1965 on ollut Oulussa ”kummallinen” monopoli maanhankinnoissa. Jäljet näkyvät, mielestäni ihmisillä on katkera mieli, luottamus on kärsinyt. Asuntohallituksen toimiessa silloin vuonna 1986 Ouluun myönnettiin neljä
aravalainatalon rakennuslupaa kun samaan aikaan Oulunsaloon 22!
Tämä oli ”huono merkki” ja ikävä piirre Oulun huonosta maapolitiikasta silloin. Tämä huono maapolitiikka aivan näkyi tietyissä henkilöissä ja oli täten erittäin henkilöitynyttä. Tähän mielestäni syynä olivat Oulun jo vuodesta 1965 oikeuden päätöksillä
saadut ToppilaIII:n maa-alueet, muut pakkolunastetut alueet Oulujoki-varresta ja Muhokselta. Myös sotien jälkeisen rakentamisen virheratkaisut Oulun kaupungin alueella olivat virheellistä toimintaa joita ei riittävällä tietotaidolla valvottu.

Rakentamisessa ollaan nyt opittu, maanhallinnassa ei. Tähän halutaankin erityisesti kiinnittää huomiota niin vuokratonttien kuin näiden pakkolunastettujen
alueiden suhteen. Katkera mieli kuitenkin on jäänyt. Kaupunki omistaa alueita, jotka olisi ”mielihyvin” voinut luovuttaa yksityisille, yrittäjille ja ”muihin yhteisiin” surutta.

Tehtyä ei voi palauttaa.Sanotaan Oulun kaupungin yhteistyökyvytön maapolitiikka saisi käydä nyt tiensä päähän. Myös asia pitäisi tutkia tarkemmin jo vuodesta 1965 tähän päivään asti. Oulun kaupungin maihin satsaama (pakkolunastus)summa kaikkine kiemuroineen onkin kuluttanut ylenmäärin asukkaille suunnattuja palveluita, rahaa ja on vähentänyt avustusten määrää. Esimerkiksi tämä myönnettyjen aravalainojen määrä oli hyvä esimerkki huonosta yhteistyöstä Oulun kaupungissa vuodesta toiseen huolimatta alueen suurimmasta väestöpohjasta muihin kuntiin verrattuna.Tämän epäkohdan syitä pitäisi tutkia. Aravalainojen myöntäminenhän lopetettiin
juuri siihen kaupunkien ja kuntien kyvyttömyyteen myöntää lainaa. Pankeilta ei enää saa minkään laista turvaa rakentamiseen. Kaupungin näkökulmasta tietenkin asia käsitetään niin, että vuokratontteja silloin ja nykyäänkin suositaan. Onhan kuitenkin esimerkiksi Oulun Kiviniemen alueen omistustontit myyty ”kaupunkilaisille” käypään hintaan eikä isompia ongelmia ole esiintynyt.
Kuitenkin kaupungin maapolitiikka tälläkin alueella on ollut kaupungin virkamiehiä suosivaa, ymmärrettävästä syystä. Alue on asukaskehityksen kannalta tärkeää aluetta. Ja mukavaahan se on, että kaupungin virkamiehiä sukulaisineen asuvat.

Alueelle jonne on kotinsa rakentanut ja asuu vieläkin monen koetun vuoden jälkeen ja asuminen houkuttelee uusia ihmisiä rakentamaan ja asumaan, on asumiskehitys ns. lähidemokratia kunnossa. Tämä vaatii kuitenkin molempien edm. yhtälöiden samanaikaista toteutumista jotta kaikki olisi hyvin. Vielä jos naapurit keskenään talostelevat ja käyvät ”puutarhavierailuja” ovat asiat todella hyvin. Alue on tällöin kullanarvoista asua. Itselläni on tällaisesta kokemusta vieraillessani Tanskassa Billundin alueella sekä myös täällä rakkaassa kotimaassani Kristiinankaupungissa Kuningattarenkadulla.
Ainoana ikävänä näkyvänä piirteenä käymilläni asuinseuduilla oli perheen jaksaminen. Tämä jaksaminen asua tyytyväisenä on tuntemissani perheissä vaikeutunut vuosi vuodelta.Vaikkei jakseta niin sitkeyttä kuitenkin riittää.
Suomalaisissa sitkeys näkyy juuri samalla tavalla tavoitteiden asettamisessa kuin tuntemissani tanskalaisissa.

Oulussa olisi kehitettävää näissä asiossa monellakin alueella. Kaikkien syiden äidiksi Oulussa on mielestäni muodostunut vääränlainen maapolitiikka, se on syönyt yhteisen hyvän. Olisi katsottava taaksepäin ja sivullepäin (muiden kaupunkien asumiseen eritoten) uuden maapolitiikan kehittämiseksi.
Väärä maapolitiikka on syönyt rahaa varsinaiselta työltä, sosiaali- ja terveydenhoitopalveluilta sekä
asukkaiden mahdollisuuksilta saada itselleen tontti tai avustus jo olemassa olevaan hankkeseen. Myöskin väärä maapolitiikka on muokannut tilaaja-tuottaja-mallia virheelliseen suuntaan.
Rakennusvalvonta ja kaupungin tiedottaminen yhteisissä asioissa on aiemmin ollut huonommallakin hoidolla. Tilanne on muuttunut Rakennusvalvonnan ryhdistäydyttyä oikein kunnolla 2000 luvun taitteen jälkeen.
Rahaa ja palveluja kuitenkin on käytetty hyvin paljon tarpeettomimpiin asioihin kuin edellämainitut. Hyvänä esimerkkinä on Oulun kaupungista eriytettyjen palveluiden tukeminen niin rahallisesti kuin juridisesti. Mistä muusta ne kaupungista eriytettyjen yksiköiden sääntömuutostarpeet muuten tulisivat? Miten voivat Oulun kaupungista eriytetyt yksiköt saada aikaan niin hyvän tuloksen jokainen?

Palveluissa ja niiden yksityistämisissä ei ole mitään vikaa. Vastuun ottavat tietenkin palveluntuottajat. He tuntevat kansalaisten perusoikeudet niin kuin myös tavalliset kansalaisetkin. Palveluntuottajia eikä myös kansalaisiakaan voida
mitenkään syyllistää tapahtuneissa virheratkaisuissa niin kuin esimerkiksi perhetyön osalta on käynyt. Kansalaiset ja palveluntuottajat eivät mitenkään ole tekemisissä korkeampien tahojen kanssa suoraan eikä heillä ole mitään vastuuta eikä heitä voi mitenkään syyllistää maakuntahallinnossa tehtyjen ”virheratkaisujen ”osalta.
Miten ihmeessä tavalliset kansalaiset ja tuottajat voisivat tietää yleensäkään mitään tilaaja-tuottaja-johtoportaasta? Se suojelee itseään sirtämällä vastuuta
alemmalle tasolle eikä toimi oikein tilaaja-tuottajamallin täytäntöönpanemisen yhteydessä. Ja jos vain valtiovalta on mukana siunaamassa tällaista tilaaja-tuottaja-mallia niin pahasti on hommat retuperällä. Tiedetäänhän, että kilpailutetaan silloin enemmän. Oletteko muuten ajatelleet kun toiminta erkanee kunnan alaisuudesta muuttaa sääntöjä ja joutuu vastuuseen kilpailuttamisesta, silloin tarvitaan enemmän johtajia eri portaisiin. Vastuu kunnalla vähenee toimintapuolella kun vastuuseen joutuvat yksityiset tuottajat, joilla ei ole ”mitään tekemistä” kunnan elimissä eikä muuallakaan.
Tärkein olisi estää Oulun kaupungin ottamasta valtaa valita tuottajansa niin, ettemme voi asiasta valittaa. Tähän he todella pyrkivätkin. Heillä on käytössään maan parhaat juristit tätä asiaa ajamassa.
On merkkejä tällaisesta. Väärä Oulun kaupungin maapolitiikka todistaa valitustien ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi.
Uudessa tilaaja-tuottajamallissa virkamiesporras pyrkii ajamaan tätä. Onko tässä syy kaikkien kaupungin korkeimpien virkamiehien siirtymiseen pois virkatehtävistä.

Oulussa olleen kaupunginjohtajan toimet edellisessä kaupungissaan viran hoitaminen paikallisten yrittäjien mukaan ei ollut oikein yhteistyökykyistä. Yhteistyö ei ole siis ollut kaikkia kansalaisia ajattelevaa. Siellä kaupungissa pienen alueen yrittäjät kun aina ajattelevat oman alueensa parasta. Täten tällainen keskustelu kaupungin virkamiehestä ei ollut aiheeton. Onko Oulu ja sen maapolitiikka karmeudessaan ollut kyseisen henkilön seuraava uhri ja onko hän tullut hakemaan virkaa Oulusta tämän tilaaja-tuottajamallinsa vahvistamiseksi? Itseltäni kysyttiin tätä asiaa suoraan ja jouduin ikävystyneenä toteamaan kyseisen henkilön siirtyneen Ouluun ja jo poistuneenkin Oulusta. Kunhan Oulu ei olisi saanut pahempaa versiotartuntaa
siitä tilaaja-tuottaja-mallista, joka antaa kaiken vallan kaupungille. Se ei olisi oikein. Siis etteivät asukkaat voi vaikuttaa missään vaiheessa hankintoihin tms. kyseisessä mallissa.

Vanha sanonta sanoo heikkojen sortuvan elon tiellä. Niin kuin myös kaikki kokoontuvat haaskalle. Mielestäni Oulu on se paikkakunta jossa haaskalinnut ovat käyneet.

Suhtaudun epäillen kuntapalveluiden oikeudenmukaisuuteen ”tuottaja-roolista” kun itse kuntaliittoa ent. kaupunkiliittoa palvelleena tiedän järjestelmän. Järjestelmässä Kaupunkiliitolle Yrittäjän tekemästä kaupasta 1% siirtyi kaupunkiliitolle, jos kauppa tuli kaupunkiliiton ”avustuksella”. Silloin kaikki yrittäjät yrittivät päästä sopimukseen.
Onko töiden jakaminen kaupungilla varsinkin kylmään talvisaikaan rehellisempää?. Epäilen. Olen tutkinut asiaa ja ei ole Oulun kaupungillakaan puhtaat jauhot pussissa.

Maapolitiikkaa ajatellen Olisiko kuitenkin pitänyt tehdä oikein ”isojako” kaikkien kansalaisten kesken ja olisiko se ollut parempi ratkaisu sanon näin perheitä, yksinäisiä ja vanhuksia ajatellen?

Millä esimerkiksi paikattaisiin katkeria maanomistajasydämiä Oulujokivarressa, jollakin hyveelläkö vai? Aloitettaisiin vaikkapa yleisellä tonttien jakamisella asumiseen maanomistajille, heidän omille lapsilleen ja muillekin perheille ja vieläpä kaupungin varoista. Myönnettäisiin rakennuslupiakin uusille tonteille. Olisiko Oulun
kaupungilla olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja ahtaaseen kaupunkiasumiseen ja kallistuviin vuokriin? Tarvitsemme apua saadaksemme oikeanlaista palvelua.

Ymmärrän kaupunkitulemisen merkityksen, eikä mielestäni Oulu ole niitä alueita. Oulussa olisi meneteltävä samoin kuin Kustaa Vaasan ja Pietari Brahen perustamissa kaupungeissa joissa ympäristö ja asuminen olisivat pääosassa niin, että asukkaat voisivat omistaa tonttiaan tai ostaa sen edullisesti jo maksettuihin tonttivuokriin perustuen.
Kaupunki kieltäytyisi korottamasta vuokratonttien hintoja vain juuri silloin.

Naapuriongelmaisessa alueessa syy ei myöskään ole virkamiehissä eikä -naisissa jotka alueella asuvat vaan vika on järjestelmässä jonka ”yksi” henkilö on luonut. Tämä henkilö on saanut aikaan alueen huonon ”maineen”. Syy voi olla Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa tai missä tahansa kaupungissa. Kuitenkin maakuntahallinnot saavat ottaa ylhäisyydessään kaiken täyden vastuun tapahtuneesta.
Miksi ovat uskoneet ”tätä yhtä henkilöä”. Virhe on korjattavissa nyt ja kaikki on tuotava pöydälle. On aloitettava puhtaasti, eikä näitä edesmenneen kaupunkiliiton ohjeita ja sopimuksia enää sovellettaisi
tuleviin päätöksiin ja varauksiin. Uudessa aluehallintomallissa lisättäessä alueen palveluja olisi myös kuunneltava alueelta kantautuvia viestejä oikein.
Kaikkien näiden selvittämisten jälkeen vasta edettäisiin pienin askelin aluehallinnon uudistuksessa ja jossa oululaisetkin olisivat mukana.

Huomioitaisiin kuntaliitoksen päätökset tarkemmin. Niissä on puutteita. Esimerkiksi Matti Holopaisen julkaisema kuntaliiton kokouspöytäkirja. Kokous pidettiin 31.1.2007 Kuntaliiton kokous julkisen ja yksityisen tahon maankäytön yhteistyö
Osallistuja: Kaupungingeoditeetti, Oulu.
Kokouspöytäkirjassa mainittiin lauseessa …jotta kunnat voisivat paremmin…1. tarjota yhteistyötä yksityisen sektorin toimijoille.
VAIN TOIMIJOILLE. EI OLE HUOMIOITU YMPÄRISTÖKUNTIA OLLENKAAN. Sisältyykö toimijoihin kaikki asioiden kulkuun vaikuttavat asukkaat ja maanomistajat? Epäilen. Toivon, että näitä puutteita nyt kovasti käytäisiin läpi aivan kansalaiskeskustelua myöten.

Asia koskettaa erityisesti. Tiedän Oulun kaupungin omistuksista ja niissä vallitsevista epäkohdista. Myöskin suoraviivaisuutta tarvittaisiin enemmän päätöksenteossa. ja rakentamiseni ajasta on jäänyt katkera muisto, joka on vähentynyt yhteistyökyvyttömien virkamiesten eläkkeelle siirtymisten johdosta. En epäile myös omaa yhteistyökyvyttömyyttäni asioissa.
Halusin silloin 1986 vain vääjäämättömästi rakentaa perheelleni kodin joka on nyt ollut kovaan tarpeeseen. Perheessä on vuoden 2008 ajan asunut 16 henkilöä. Olemme saaneet nauttia hetken kodissamme
vallinneesta entisajan tuulahduksesta, papan ja mummun roolista lastenlasten kanssa. Talossamme on asunut kaksi perhettä vaikeimman ajan yli.

Silloin vuonna 1986 pelkäsin kun minulle kaupungin virastossa huudettiin kun välttämättä halusin Etelä-Pohojalaas-mallisen taloon Oulujoki-varteen. Vieläpä samoilla rakennusneliöillä kun jo myönnetty rakennus yksikerroksisena.
Kysymys oli vain muutoksesta 1,5 kerroksiseksi rakennukseksi; Vieressä oli silloin muutosta haettaessa useita 1,5 kerroksisia rintamamiestaloja ja muita uudempia 1,5 kerroksisia rakennuksia.
Asuntohallitus pyynnöstäni korjasi asian Oulun kaupungille ja muutti käsitteitä silloin. Nykyisen lainsäädännön pohjalta ei näin enää voida toimia. Jäi mietityttämään antoiko menettelyni asuntohallituksen ja aravalainojen myöntämiselle kuoliniskun.

Suuren lapsiperheen isänä ja isoisänäkin olen vaivautunut kaupungin perhetyön puutteesta, emme ole omalle osallemme saaneet kodinhoitajapalveluja sitten vuodesta 1992. Tunnen turvattomuutta tulevasta jaksamisesta sekä olen menettänyt luottamukseni kaupungin elimiin päätöksenteoissa. Perheeni saa terveyspalvelut pääasiallisesti Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikan yksiköstä; Olemme mukana monessa eri tutkimuksessa, joilla voitaisiin ehkäistä lapsuusajan ja aikuisiän diabetesta. Tätä kautta päivystyspalvelut tulevat meidän tulee suoraan sieltä sieltä. Tutkimusten päättyessä joudumme turvautumaan perheemme kanssa enemmän Oulun kaupungin terveyspalveluihin.
Terveyspalvelut ovat meidän tärkein asia, jolla turvata jaksaminen tulevaisuudessa.

Hannu Vilponen

Lopuksi

Itse ymmärrän nämä vaan en usko että Oulun kaupunki toimii näillä ehdoilla:

KAAVOITUKSEN TASOT JA KÄSITTEET
Perustuslain mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Vastuu elinympäristöstä kuuluu kaikille.
Vuorovaikutteinen suunnittelu on kuulunut pitkään kaavoituksen keskeisiin periaatteisiin, ja nykyään samoja periaatteita sovelletaan myös mm. liikenteen sekä katu- ja viheralueiden suunnitteluun. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisia ovat suunniteltavan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ja kunnan jäseniä kuullaan suunnittelun aikana. Suunnitelman osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, lähtökohdat, alustavat tavoitteet sekä osalliset esitellään suunnittelun käynnistyessä laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

9.2.2009

En tunne nauttivani perustuslain mukaan yksilön oikeudesta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristöni kehittymisessä.

Tunnen, että olen taistelemassa asiassani yksin ja mielessäni on käynyt ajatus kuntakonsultin tarpeesta, jossa maakunnan ajatus korostuisi ystävällisinä ja rohkeina yhteydenpitoina eri kuntien välillä ja tätä kautta tiedotuskanavana valtiolle kuntien eri tarpeista.

helmikuu 9, 2009 Posted by | hyvinvointi | Jätä kommentti

Yksityiset kotitaloudet mukaan energiantuotantoon 2008

Vuonna 2008 on EU:n komissiossa tulossa käsittelyyn uusi direktiivi, jolla ohjataan yksityisetkin kotitaloudet mukaan energian tuottajiksi.

Tähän kohtaan haluan kiinnittää huomiota ja siihen miten saadaan hyvää hyötysuhdetta käyttäviä energiantuottajia yksityisiin kotitalouksiin. Miten liityttäisiin valtakunnan sähköverkkoon niin, että voidaan syöttää sinne energiaa ja saada korvausta siitä?

Lue Kalle Isokallion kirjoitus syksyn 2007 Iltalehdestä.

maaliskuu 10, 2008 Posted by | energia | Jätä kommentti

Vesiosuuskunnan perustaminen kyläyhteisöön

Lue ohjeet osoitteesta:

http://pelikone.dyndns.org/URL-path/dokumentit_ulos/ymp.jarjestelmat/

yhteisjarjestelmat.html
tai
http://www.vsagendatoimisto.fi/vesiensuojelu/jatevesien_kasittely/kestava_saaristo/

yhteisjarjestelmat.htm

heinäkuu 2, 2007 Posted by | ympäristöoikeus | Jätä kommentti

Asiaa rakennusprojekteista, miten voidaan säästää, mitä valintoja kannattaa tehdä! AJANKOHTAINEN!

Valitse
Rakentamistapa:
Tontin hankinta:
Palveluiden käyttäminen:

Eri energiamuodot: Kannattaako ajatella kotimaiseen lämmön ja sähköntuotantoon varaukset: lisäkustannus vain noin 1000 ekeä!
Kaukolämpöputki valmiiksi maahan; Voit jatkossa hyödyntää sen avulla kotimaisen kanssa aurinko- maa- ja/tai ilma-lämpöä.

Ilmalämpöpumpun hinta asennuksineen alle 1000 ekeä… Nestekiertoisen ilmalämpöpumpun hinta tulevaisuudessa alle 1000 ekeä!

Hyödynnetään diffuusio- ja absorptiotekniikan tuoma lämpöhyöty samanaikaisesti! ENERGIARATKAISU©.
Ajattele samalla ilmastonmuutosta!
ILMASTORATKAISU©.

Siis kaikki neste-, höyrystymis- ja kotimainen energia yhteen pakettiin.

Sähköstä pelletiksi: Pellettivertailu
Lämmitysöljystä pelletiksi: Pellettivertailu
Oma sähköntuotanto HOT!: Saat kotimaiset energiamuodot käyttöösi sähkökatkoksenkin aikana!

muut tuotteet -> polttokenno

polttokennoPolttokenno Generaattori, 1000 wattia. Ei päästöjä muuta kun vesihöyryä ja lämpöä. Voidaan sijoittaa kirjoituspöydän alle. osta pois! Tulossa pian!

Myöskin kerrotaan mahdollisuuksista Ilmaisiin tekstiviesteihin ja ilmaisiin säätietoihin netin kautta, joita voidaan käyttää talkooapulaisten hankkimisessa sekä ettei apuväki joutuisi työskentelemään vesisateessa.

Ilmaiset tekstiviestit: http://pelikone.dyndns.org/URL-path/juhon%20kauppa/tekstiviestit/tekstarit.html
Katso sää: sää (simuloitu) foreca (ilmainen login):

Saadaan samalla oikeita harrastuksia tietokonepelien sijaan ja tietokone tuottamaan säästöjä!

Tavallisen omakotitalon lämmitysenergian hinnaksi muodostuu keskimäärin 1400 euroa/v. 14000 eur/10v ! ^^ 83654,2 mk/10v. — ENERGIARATKAISU©

Uuden henkilöauton hinta, jonka käyttökustannukset ovat suomalaisen tutkimuksen mukaan noin 7000 euroa/vuosi ^^ 70 000 eur/10 v. ^^ 418271 mk/10v.! — auto pois käytöstä, vaihtoehtoiset tilalle.

LOPPUTULOS: Käyttämättä jäänyt energia on halvinta!
Lapsiperheitä ajatellen järjestetään Heille ilmainen kotimainen lämpö.

puupohjaiset-polttoaineet-omakotitalossa-lammitysjarjestelman-valinta.pdf

puupelletit-energiantuotannossa2004-jokinen-kirjavainen.pdf

puulämmitys suurkiinteistöissä.pdf

kesäkuu 17, 2007 Posted by | energia | Jätä kommentti

Sandraa haetaan – demokratian edistämiseksi – Oulujoelle

Jos olisin nainen, ottaisin kaikkien leijonien harjaksista kiinni ja laittaisin heidät puuhaamaan yhteisen edun asialle. Oulujoen UUSI KUNTA olisi valtava ponnistus eteenpäin yhteisen demokratian nimissä. Täälläkin on puute toimijoista.

Leijonissa tunnetaan jo katupartioista tuttu SANDRA. Seutukunnassa toimii meille kaikille tuttu nainen. Hänen avullaan nuoret saavat itselleen tarpeellista ja tehokasta auttajaa ongelmatilanteisiinsa ja myös tärkeämpään: Uusia mahdollisuuksia, tekemistä.

Kastellin, Madekosken, Pikkaralan ja Muhoksen kunnan rajan välillä ei ole tarpeeksi palveluja. Te Leijonat, en tiedä, suositteko niitä paikallisena. Uskon, että Teillä on intressit ”pehmeiden arvojen” kohottamiseen, julkisten kulkuneuvojen käyttämiseen ja läheisten palvelujen tuottamiseen ja käyttämiseen. Avullanne ehkä löytäisimme oikean toimijan tehtävään.

Tunne on sellainen, että:

  • Kaikkien lupamaksujen kautta virkistäytymiseen, painostuksen alla paikallisen osuuskunnan päätäntävallan muuttamiseen 2/3-ENEMMISTÖSTÄ 1/2-suhteeksi päätettäessä paikallisen toiminnan lopettamisesta ovat väärä tie demokratiaan.
  • Pakkolunastukset, maiden hankinnat ovat väärä tie demokratiaan.
  • Lahjomalla maanomistajan saadaan aikaan sopimukset paikallisen maanomistajan kanssa yleisien venelaiturien saamiseksi (meluhaittojen+vesistön kustannuksella) tai suorittamalla vaihtomaatoimenpide antamalla vastineeksi rakennuspaikkoja ovat väärä tie demokratiaan.
  • Aluksi uhkaamalla tehdä tiet vanhainkotia varten purkamalla talo edestä pois tavoitteen saamiseksi, kuinka ahnasta, ahnetta ja rahvasta. Nyt kuitenkin metsät on kaadettu alta pois ja maanomistajaaa uhkaa pakkolunastus. Ei yksityistä vanhainkotia niin vain perusteta. Kaupunki tulee ja pakkolunastaa välistä. Se on väärä tie demokratiaan.
  • Painotan aina, ettei viranomaisvastuuta ole, siksi kansalaisaktiivisuus onkin suotavaa.

Sandra olisi henkilö, joka saisi toimillaan palvelut toimimaan. Hän saisi aikaan prosesseja, joilla Oulujoen palvelut saataisiin toimimaan.

  • Kartanotoiminta takaisin; Hevostyöaikaan Oulujoen kunnan alueella oli renkejä töissä Kastellin kartanoissa, siitäkö Kastellin linnankin nimi? Kastellista Tuohinonojan vartta pitkin viinaa viemään Kastellin Linnaan! Kivikasat merkkeinä reitistä!
  • Linja-autovuorot toimimaan paremmin; Enemmän kuin kaksi vuoroa vuorokauden aikana.
  • Nuorisotoimintaa Madekoskelta Laitasaareen asti.
  • IKIOMA OULUJOKI-lehti; Oulu-Kajaani
  • Kulkuyhteydet toimimaan painottaen vaihtoehtoisten kulkuvälineiden etsimistä.
  • Valtateiden ja pyöräteiden korjaukset, kelkkareitit ja pyörätiet rannoilta linjaukseen.
  • OMA RADIO-palvelu.
  • OMAT TV-lähetykset.
  • INFORMAATIO-keskus, kytkennät, Juttu-tupa ym.

Toimisit kuvatulla alueella meidän kaikkien parhaaksi. Kyseisellä alueella on alue, joka on ensisijainen ja ajankohtainen käsiteltävä niin, että siitä tulee paikallisesti hallittava. Katso kuva (pdf) ja venelaiturien siirrot: kartta-kaavakartalle-tehdyt-muutokset2632007.pdf

kesäkuu 14, 2007 Posted by | yhteistoiminta | Jätä kommentti

Aarre tai löytö

Jos olet löytänyt jotain ja haluat toimia itsenäisesti, selvitä tarkasti kaikki mahdolliset asiakirjat valtauksesta, löydön iästä, kuuluuko aarre tai löytö valtiolle ja haluatko aarteen lunastettavaksi vai lahjoittaa sen. Tärkeintähän se on, että saisit pitää Kaiken itselläsi. Käytä apunasi ratkaisua©.
Lisätietoja osoitteesta www.osy-rakentajat.com tai sähköpostitse info at osy-rakentajat.com saat vastineeksi paljon apua miten menettelet löydön jälkeen.

Olemme huolissamme ympäristömme tilasta sen nopeista muutosilmiöistä ja tarvitsemme tukea ja rahoitusta kehittäessämme uusia ideoita vähentämään kasvihuonekaasuja ja palauttamaan ympäristön tilan kohti sen alkuperäistä, uniikkia tilaansa. Jos löydämme tämän keinon palkitsemme Teidät. Luvassa on 19 miljoonan dollarin (19 million dollars, 19 000 000 $$) palkinto uuden parhaimman idean keksijälle ja toteuttajalle. Lähde: abuse@americanbank.com (Lisää tietoa osoitteessa ymparisto.wordpress.com).

idea.jpg on suunnittelua ja ideointia ympäristön puolesta. Haluamme panostaa ympäristömyönteisten kuluttajatuotteiden tekniikkaan kuten sähkötoimisten etsintälaitteistojen ja pienoissukellusveneiden rakentamiseen. Erikoisalamme on syvänmeren tutkimus. Avainsanamme on ympäristönsuojelu, elinkaaritarkastelu, ekotehokkuus, ympäristölainsäädännön tuntemus ja ympäristöyrittäjyyden tukeminen.

helmikuu 22, 2007 Posted by | löydöt | 1 kommentti

Luonnonsuojeluasiaa suojeltavista luontokohteista ja -alueista Oulussa

Soitin ympäristövirastoon ympäristönsuojelutarkastajalle, miten menetellä kun moto tulee kuusimetsään ja aivan kuusimetsän vieressä on erillinen kaunis ja vanha haavikko. Moto on aiemminkin ollut kyseisessä metsässä touhuamassa. Moton ajaessa ohi metsään heräsin ajatukseen, voisiko haavikkoa mitenkään säästää?. Kysyin ympäristönsuojelutarkastajalta tästä. Hän vastasi, että kyseinen alue on maatalousaluetta (MY), joten haavikkoa ei voida suojella. Tarkastaja ehdotti, että suojeltavan luontokohteen tai -merkin voi koettaa suojella hakemalla suojelupäätöstä paikallisen kunnan ympäristövirastosta. Kyseinen tarkastaja on paikallisen kunnan ympäristöviraston edustaja. Puhuimme myös siitä, että jos suojeltavaksi tulee alue, niin suojelua voi hakea paikallisesta ympäristövirastosta. Heräsi epäilys miksei myös maatalousalueelta voi hakea suojelua ko. haavikolle?

  • Miksi kyseinen ympäristönsuojelutarkastaja ilmoitti, että alueen suojelua pitää hakea ympäristökeskuksesta, joka on vain suuntaa antava taho yhdessä seutukaavatahon kanssa. Siis antaa vain jonkinlaisia suosituksia alueensa ympäristöstä (rakentamisesta ja muusta sellaisesta yhdyskuntarakentamisesta)?
  • Miksi myös ympäristönsuojelutarkastaja empi vastata kun ilmoitin ettei ympäristökeskuksella ole ympäristönsuojeluvelvoitetta?

Ennenkuin kerron soitostani paikalliseen ympäristökeskukseen käyn läpi muutamia asioita Oulun alueen raskaimmista luonnonmenetyksistä. Tarkemmat tiedot on luettavissa asiakirjasta: muistio1.doc

Niinkuin Oulujokilaakson historia-kirjassa kirjoitetaan näin: Ihailimme maisemia Oulun Pikkaralan korkeimpien harjujen päältä ja silmiimme avautui näköala… ja joka oli niin silmiä huikaiseva… Tämä kirjoitus kirjan mukaan on peräisin pyöräilyretkeltä Oulu-Kajaani vanhalla hiekkatiellä pysähdyttäessä syömään eväitä. Nyt tänä päivänä niitä harjuja ei enää ole olemassakaan, eikä enää niitä ihmisiä, jotka näin ovat sanoneet. On ainoastaan sydämissä ihmisillä jäänyt katkeruus siitä, kuinka näin on voitu harjut hävittää ja miksi näin on voitu luontoa rikkoa?

Joitain harvoja tapauksia muistan:

  • Alueen lähteiden suojelumerkintä seutukaavassa ja ehkä merkintä mahdollisesti tulevaan (osa)yleiskaavaan.
  • Ainoan olemassa olevan harjunreunan soranoton valitukset on kuultu kyläläisten ansiosta (On siinä ympäristövirastokin mukana).
  • VR:n jätteenpolttopaikka 50 metrin päässä uudesta vedenottamosta. Vetureiden jäteöljyjä siellä vaan poltettiin.
  • Oulujoen Uittoyhdistyksenruoppaukset Oulujoessa Madekosken kohdalla joessa olevien esteiden poistamiseksi ja 10 kilometrin päässä olevien Pikkaralan asukkaiden kaivovedet hävisivät.
  • Harjujen päällä olevassa savisöörissä oli aina ennen vettä, kuinka on nyt?
  • Alueella on aikoinaan ryöstetty takaisin sotakorvausjuna vaunuineen. Katkaistut setelit hävisivät, kultasormussäkit hävisivät, panssarivaunujen osia hävisi vieläpä vaunuineen kuten tykinruutivaunukin, ruudit vaan levisivät pitkin rinnettä ja kaapatut aseet Oulujoen pohjassa. Vielä tänäkin päivänä jäljet on näkyvissä alueella radikaalina muistomerkkinä. Eniten mieltä kaivaa vanhan sivuraiteen alustukit ja uoma, jossa kaapattu tavara on kulkeutunut pois. Suurta on se, että jossain lepää kokonainen panssarivaunuvarasto sota-ajan jäljiltä! Olisi hyvä jos tämä alue entisöitäisiin samanlaiseen kuntoon kuin se jatkosodan 1945 aikana on ollut. Se on vielä mahdollista ja siitä on vielä mahdollista tehdä vaikkapa elokuva!

Olisi jotain korvaavaa saatava tilalle odotellessa yleiskaavapäätöstä jotta voitaisiin näitä katkeria sydämiä paikata jollakin hyveellä. Vai onko maailma niin tunnoton teollistuneen kehityksen rattaissa? Lue kylän ympäristöohjelmasta lisää: muistio5.doc

Ihmettelen suuresti miksei paikallinen ympäristönsuojelutarkastaja ota asiaa vakavasti vaikka hän tuntee alueen ja on hänen silmäteränsä?
Soitin ympäristökeskukseen, esittelin itseni ja minut muistettiin.Turha kiire vaivaa sielläkin. Seisotaan takit päällä ollakseen lähdössä jonnekin. Tekisivät edes tehtävänsä. Tiedän hyvin tarkkaan mitä siellä on saatu aikaan. Yhdyskuntarakentamisesta joitain ohjeoppaita, vesivaroista joitain turhanpäiväisiä oppaita, joissa väitetään pohjavesien kulkeutuvan vesistöä kohti. Täyttä soopaa!

Kysyin takki päälle pukemassa olevalta ihmiseltä Alueemme suojelutarpeesta, että onko kyseinen haavikko mahdollisesti saatavissa suojeluun? Hän vastasi, että on nyt vähän kiire. Miksi viitsi sitten vastata puhelimeen? Sanoin hänelle että lähteiden suojelupäätökset alueellamme niitä ei ole enää missään. Missä ovat lomakkeet, jolla me kansalaiset voimme aktiivisesti edes täyttää ja mahdollisesti osallistua alueemme suojeluun hakemalla vaikkapa tämän haavikon suojelua. Ei tiennyt mitään lomakkeista eikä osannut ohjata minnekään, ei edes takaisin ympäristönsuojelutarkastajalle.

Tietäähän he ja kaikki, että viereen on tulossa nelikaistainen moottoritie, haavikon viereen on tulossa pyörätie ja toisesta laidasta moto syö kuusimetsää! On kaupunki haavikon päälle kaavaillut vielä uutta taloakin, joka näkyy kaupungin ehdottamassa ehdotuskartassa osayleiskaavaa varten. Ja se aika on pian niinkuin moottoritiekin. Puhumattakaan seutukunnallisesta yleisviemäristä, joka halkoo haavikkoa! Antakaa mun sanoa!

Mitä hyödyttää yksi haavikon suojelu kun alueella on paljon historiallisestikin arvokasta?

Pitäisi suorittaa alueella ympäristöinventointi, jolla saataisiin kaikki suojelukohteet paremmin kartoitetuksi. Homman olisi pitänyt hoitaa alueen ympäristökeskus yhdessä muiden kanssa (kaupunki ja yliopisto) eikä vain Oulun kaupunki. Nyt ympäristökeskus on päässyt kuin koira veräjästä vaikka vuoden 2000 vaihteessa heitä vaadittiin vastuuseen alueen ympäristön puolesta erilaisiin pilottitehtäviin kuten vesistöseuranta ja ympäristön tutkiminen pilottialueina Raahen, Oulun, Kemin ja Tornion alueen kokeilut. On niin kiire ettei ympäristön suojelulle ole sijaa. Ympäristöluvat kyllä jaetaan kaikille sitä tarvitseville. Syynä kun on teollisuuden rattaiden pyörimisen jatkuminen.

OHJE:

Toimi seuraavasti hakiessasi suojelua mielestäsi suojelua tarvitsevalle suojelukohteelle:

  1. Selvitä ensin onko suojeltava kohde yleiskaava-alueella. Jos on niin selvitä kunnan viranomaiselta onko kohde listattuna suojeltavien kohteiden luettelossa. Jos ei ole niin toimi nopeasti, koska silloin kohteelle ei ole suojelu-statusta. Voihan kohde sijaita sellaisella alueella, missä voidaan kaataa metsää tai missä käsitellään maa-aineksia. Yhteyttä voit ottaa tällöin osoitteeseen www.osy-rakentajat.com tai sähköpostitse infoatosy-rakentajat.com tai toimia itsenäisesti yhdessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.
  2. Selvitä mitkä rekisteröidyt yhdistykset tai -säätiöt kyseiseen suojelutoimenpiteeseen voivat olla avuksi. Kysyä voit osoitteesta www.osy-rakentajat.com tai sähköpostitse infoatosy-rakentajat.com Tätä kautta suojelutoimenpide on huomattavasti helpompi käynnistää ja saat apua. Voimme suorittaa toimenpiteen sinun puolestasi. Riittää, kun olet tehnyt ilmoituksen.
  3. Toimi itsenäisesti ja selvitä kuka on suojeltavan kohteen maanomistaja. Saat apua ja ranta-rakentajat-rekisteristä, kiinteistörekisteristä tai kansalaisen karttapaikasta, Sopikaa yhdessä maanomistajan kanssa että haette suojelua ja ottakaa yhteyttä osoitteeseen www.osy-rakentajat.com , sähköpostitse info@osy-rakentajat.com tai siirry kohtaan 3.
  4. Toimi itsenäisesti ja hae suojelua kohteelle paikallisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakekaa suojelua paikallisesta ympäristökeskuksesta jos kyseessa on alue tai isompi kohde. Hakulomakkeita saa osoitteesta www.ymparisto.fi tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
  5. Huolehdi, että antaessasi ehdotuksen suojeltavasta kohteesta sen inventointi suoritetaan. Jos koet asian hankalaksi eikä viranomainen kuuntele, asiassa monesti tulee apuun museovirasto, johon saat yhteyden osoitteesta www.museovirasto.fi tai sähköpostitse osoitteesta.

helmikuu 22, 2007 Posted by | ympäristönsuojelu | Jätä kommentti

Oulun ainoan käytössä olevan pohjavesialueen historiaa ja toimintaa

Lue paikallisen Pikkaralan kylätoimikunnan ympäristöohjelmasta ja siihen liittyvästä ympäristönsuojelusta

Suojelua ja toimintaa:

Historiaselvitys: muistio1.doc,

Mittauspöytäkirjat: muistio2.doc,

Kysely kaupunginvaltuustolle: muistio3.doc,

Pikkaralan vesiosuuskunnan sääntöjen muuttaminen: muistio4.doc,

Alueen ympäristöohjelma: muistio5.doc,

Yhteinen tilaisuus: muistio6.doc,

Asiaa kylän maaseutukulttuurista: muistio7.doc,

Kyläläisten vesiadressi pohjaveden säilymisen puolesta: muistio8.doc

tammikuu 29, 2007 Posted by | ympäristönsuojelu | Jätä kommentti