Ympäristö uutisia

Ympäristön tilan heikkeneminen siellä missä ihmisen toiminta sitä muuttaa

Miksi on hyvä olla laadunhallintajärjestelmä?

Miksi laadunhallintajärjestelmä?

  1. Järjestelmä on yhdessä ympäristöjärjestelmän tai sulautettuna ympäristöjärjestelmään viitekehys organisaation toiminnalle.
  2. Keino hahmottaa organisaation toiminta ympäristö ja sopeuttaa sen toiminta sidosryhmien odotuksiin
  3. Keino hakea, siirtää ja päivittää paremmat käytännöt ja vahvistaa näin kilpailu kykyä omien ja asiakkaiden etujen turvaamiseksi.
  4. Keino saattaa toimintatavat läpinäkyviksi ja levittää koko organisaation tietoisuuteen.
  5. Keino parantaa keskusteluyhteyttä ja viestintää.
  6. Keino linjata organisaation, prosessien, toimintojen, ryhmien ja henkilöiden ponnistukset yhdessä asetettuihin ja sisäistettyihin maaleihin.
  7. Keino kehittää prosesseja ja resursseja organisaation päämäärien mukaisesti.
  8. Keino ohjata ja parantaa toimintaa arviointien, mittausten ja palautteiden avulla.
  9. Keino vakioida toimintaa ja vähentää turhaa hajontaa.
  10. Keino kouluttaa jatkuvasti henkilöstöä.

 

Arvot

Arvot ohjaavat toimintaa:

1) Ylitämme asiakkaamme odotukset:

Tunnemme asiakkaidemme tarpeet ja odotukset. Haluamme luoda heille myönteisiä kokemuksia toimintamme jatkuvan uudistamisen ja yrittäjyyden avulla.

2) Olemme alamme paras:

Tarjoamme asiakkaillemme markkinoiden parhaat tuotteet ja palvelut varmistaaksemme kilpailukykymme ja menestyksemme.

3) Luomme hyvän työyhteisön:

Toimimme avoimessa, vuorovaikutteisessa ja ihmisiä arvostavassa työyhteisössä, jossa jokainen voi toimia täysipainoisesti ja aloitteellisesti.

4) Kannamme yhteiskunnallisen vastuumme:

Toimimme vastuullisesti ja noudatamme eettisesti hyväksyttäviä periaatteita kaikissa teoissamme niin työyhteisössämme kuin yhteistyökumppaneidemmekin kanssa.

Laatu

Laatua on kehitettävä:)

1) Luomme uuden ajan toimintoja ympärillemme:

Muodostamme tuotteistuksessamme uutta toimintatapaa.

2) Kehitämme PLUSSAA:

—?

3) Koulutamme ja palvelemme:

Koulutamme kaikkia asiakkaitamme käyttämään palvelujamme.

4) Vahvistamme entistä toimintaa:

Mahdollisuuksia  tuotteiden saatavuuksien jatkumiselle ja koulutustoiminnan paremmalle segmentoinnille.

Mainokset

helmikuu 16, 2018 Posted by | ympäristöoikeus, ympäristönsuojelu, löydöt, yhteistoiminta, hyvinvointi | , , , , , , , , | Jätä kommentti

Kuntauudistuksesta vielä asiaa

 

 

5940436

Kuva: Suomenmaa, maaseudulle rakentaminen on monin paikoin yhä hankalampaa. Arkistokuva: Maria Seppälä 

Pani mieleni miettimään kuntauudistusasioita uudelleen luettuani   Verkkoapilan kesän julkaisusta, että mitenkähän käy tavallisen kansalaisen asumisen viihtyvyyden suhteen?

Jyväskylässä on jo estetty uuden asunnon rakentaminen lapsiperhekriteereihin nojaten kunnan rakennusjärjestyksessä.

Kuvaan kuuluu, että Jyväskylässä on uusi rakennusjärjestys, joka on saatettu voimaan ilmeisen vaivihkaa, ilman riittävää keskustelua ja yksityiskohtien avaamista. Kun rakennusjärjestyksen ongelmiin herättiin, suurin osa puolueista teki valtuustoaloitteen saadakseen siihen muutoksia.

Aloite kuitenkin tyrmättiin perustelemalla, että muutos olisi suuri työ ja että rakennusjärjestys on ollut voimassa vasta vähän aikaa.

Asialla on kiire, aikaa on saada muutos rakennusjärjestykseen vain muutama päivä. Suurella todennäköisyydellä asiasta tulee hässäkkä.

Ymmärtääköhän kunnat ja kaupungit yhdistymissopimuksissaan ajatella todella, että:

Kuntien yhdistymisessä hyödyt lyövät haitat niin että käynnistyessään yhteistoiminta haitat tulisivat suoraan säästöiksi kuntatalouteen ja toisi vaikuttavuuteen juuri sen tarvitun laadun, asiakasnäkökulman, toteutuvan palvelun, eteenpäin menon,tyytyväisyyden molemmin puolin ja yksilöllisen avun suhteessa toteutuneeseen palveluun.

Ja asumisviihtyvyyteen vaikuttaa suoraan asukas itse, tyytyväisyyttä mittaa palvelun tuottaja (akkrekroitu pisteytetty asumisviihtyvyys).

Juuri nyt tapahtunut Jyväskylän kaupungin möhläys on rakennusjärjestyksessä, jonka sanottiin olevan niin paljon työtä vaatinut, että muutokselle olemassa olevaan rakennusjärjestykseen ei olisi mahdollisuutta.

Asiassa vedottiin muutostyön suuruuteen,  toisin kuin mitä Oulun kaupungin strategiapäällikön Kari-Pekka Kronqvistin mukaan asumisen elinkaaren ja asumisviihtyvyyden pisteytetty laskenta taas aiheuttaa kaupungin olemassa olevaan rakennusjärjestykseen verrattuna.

 

Molemmat ovat hakoteillä.

Ja molemmat puhuvat muutostyön suuruudesta, toinen uuden rakennusjärjestyksen, toinen taas uuden kansalaista ajattelevan asumisviihtyvyysstandardin puolesta. Tyhmää riitelyä, kaikenhan piti olla käsiteltynä yhdistymissopimuksissa!

Kaupungit ovat hukassa strategioineen, siksi ne tarvitsevat aloitteita ja tietenkin ennen virallisia yhdistymisiä! Kaavoitussopimuksia ja yhdistymissopimuksia on jälkeenpäin vaikea muuttaa.

 

 

 

elokuu 27, 2014 Posted by | hyvinvointi, kuntastrategia | , , | Jätä kommentti